rante

Finnish

Etymology

Probably ranta (“beach, shore”) +‎ -e

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrɑnteˣ/, [ˈrɑ̝n̪t̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑnte
  • Syllabification(key): ran‧te

Noun

rante

  1. a place where timber is stored for domestic use

Declension
Inflection of rante (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative rante rantteet
genitive rantteen rantteiden
rantteitten
partitive rantetta rantteita
illative rantteeseen rantteisiin
rantteihin
singular plural
nominative rante rantteet
accusative nom. rante rantteet
gen. rantteen
genitive rantteen rantteiden
rantteitten
partitive rantetta rantteita
inessive rantteessa rantteissa
elative rantteesta rantteista
illative rantteeseen rantteisiin
rantteihin
adessive rantteella rantteilla
ablative rantteelta rantteilta
allative rantteelle rantteille
essive rantteena rantteina
translative rantteeksi rantteiksi
abessive rantteetta rantteitta
instructive — ranttein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rante (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rantteeni rantteeni
accusative nom. rantteeni rantteeni
gen. rantteeni
genitive rantteeni rantteideni
rantteitteni
partitive rantettani rantteitani
inessive rantteessani rantteissani
elative rantteestani rantteistani
illative rantteeseeni rantteisiini
rantteihini
adessive rantteellani rantteillani
ablative rantteeltani rantteiltani
allative rantteelleni rantteilleni
essive rantteenani rantteinani
translative rantteekseni rantteikseni
abessive rantteettani rantteittani
instructive — —
comitative — rantteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rantteesi rantteesi
accusative nom. rantteesi rantteesi
gen. rantteesi
genitive rantteesi rantteidesi
rantteittesi
partitive rantettasi rantteitasi
inessive rantteessasi rantteissasi
elative rantteestasi rantteistasi
illative rantteeseesi rantteisiisi
rantteihisi
adessive rantteellasi rantteillasi
ablative rantteeltasi rantteiltasi
allative rantteellesi rantteillesi
essive rantteenasi rantteinasi
translative rantteeksesi rantteiksesi
abessive rantteettasi rantteittasi
instructive — —
comitative — rantteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rantteemme rantteemme
accusative nom. rantteemme rantteemme
gen. rantteemme
genitive rantteemme rantteidemme
rantteittemme
partitive rantettamme rantteitamme
inessive rantteessamme rantteissamme
elative rantteestamme rantteistamme
illative rantteeseemme rantteisiimme
rantteihimme
adessive rantteellamme rantteillamme
ablative rantteeltamme rantteiltamme
allative rantteellemme rantteillemme
essive rantteenamme rantteinamme
translative rantteeksemme rantteiksemme
abessive rantteettamme rantteittamme
instructive — —
comitative — rantteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rantteenne rantteenne
accusative nom. rantteenne rantteenne
gen. rantteenne
genitive rantteenne rantteidenne
rantteittenne
partitive rantettanne rantteitanne
inessive rantteessanne rantteissanne
elative rantteestanne rantteistanne
illative rantteeseenne rantteisiinne
rantteihinne
adessive rantteellanne rantteillanne
ablative rantteeltanne rantteiltanne
allative rantteellenne rantteillenne
essive rantteenanne rantteinanne
translative rantteeksenne rantteiksenne
abessive rantteettanne rantteittanne
instructive — —
comitative — rantteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rantteensa rantteensa
accusative nom. rantteensa rantteensa
gen. rantteensa
genitive rantteensa rantteidensa
rantteittensa
partitive rantettaan
rantettansa		 rantteitaan
rantteitansa
inessive rantteessaan
rantteessansa		 rantteissaan
rantteissansa
elative rantteestaan
rantteestansa		 rantteistaan
rantteistansa
illative rantteeseensa rantteisiinsa
rantteihinsa
adessive rantteellaan
rantteellansa		 rantteillaan
rantteillansa
ablative rantteeltaan
rantteeltansa		 rantteiltaan
rantteiltansa
allative rantteelleen
rantteellensa		 rantteilleen
rantteillensa
essive rantteenaan
rantteenansa		 rantteinaan
rantteinansa
translative rantteekseen
rantteeksensa		 rantteikseen
rantteiksensa
abessive rantteettaan
rantteettansa		 rantteittaan
rantteittansa
instructive — —
comitative — rantteineen
rantteinensa

Anagrams

Lindu

Etymology

Likely from Malay rantai (“chain”).

Noun

rante

  1. chain

Norwegian Bokmål

Alternative forms

Verb

rante

  1. simple past of rane

Ternate

Etymology

From Malay rantai, likely through North Moluccan Malay.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɾan.te/

Noun

rante

  1. a chain

References
  • Rika Hayami-Allen (2001) A descriptive study of the language of Ternate, the northern Moluccas, Indonesia, University of Pittsburgh
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.