rankastua

Ingrian

Etymology

From rankka (“difficult”) +‎ -stua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈrɑŋkɑstuɑ/, [ˈrɑŋkəs̠ˌtuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈrɑŋkɑstuɑ/, [ˈrɑŋɡ̊ɑʃˌtuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: ran‧kas‧tu‧a

Verb

rankastua

  1. (intransitive) to become difficult

Conjugation
Conjugation of rankastua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular rankassun en rankassu 1st singular oon rankastunt, oon rankastunut en oo rankastunt, en oo rankastunut
2nd singular rankassut et rankassu 2nd singular oot rankastunt, oot rankastunut et oo rankastunt, et oo rankastunut
3rd singular rankastuu ei rankassu 3rd singular ono rankastunt, ono rankastunut ei oo rankastunt, ei oo rankastunut
1st plural rankassumma emmä rankassu 1st plural oomma rankastunneet emmä oo rankastunneet
2nd plural rankassutta että rankassu 2nd plural ootta rankastunneet että oo rankastunneet
3rd plural rankastuut1), rankastuvat2), rankassuttaa evät rankassu, ei rankassuta 3rd plural ovat rankastunneet evät oo rankastunneet, ei oo rankassuttu
impersonal rankassuttaa ei rankassuta impersonal ono rankassuttu ei oo rankassuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular rankassuin en rankastunt, en rankastunut 1st singular olin rankastunt, olin rankastunut en olt rankastunt, en olt rankastunut
2nd singular rankassuit et rankastunt, et rankastunut 2nd singular olit rankastunt, olit rankastunut et olt rankastunt, et olt rankastunut
3rd singular rankastui ei rankastunt, ei rankastunut 3rd singular oli rankastunt, oli rankastunut ei olt rankastunt, ei olt rankastunut
1st plural rankassuimma emmä rankastunneet 1st plural olimma rankastunneet emmä olleet rankastunneet
2nd plural rankassuitta että rankastunneet 2nd plural olitta rankastunneet että olleet rankastunneet
3rd plural rankastuit1), rankastuivat2), rankassuttii evät rankastunneet, ei rankassuttu 3rd plural olivat rankastunneet evät olleet rankastunneet, ei olt rankassuttu
impersonal rankassuttii ei rankassuttu impersonal oli rankassuttu ei olt rankassuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular rankastuisin en rankastuis 1st singular olisin rankastunt, olisin rankastunut en olis rankastunt, en olis rankastunut
2nd singular rankastuisit, rankastuist1) et rankastuis 2nd singular olisit rankastunt, olisit rankastunut et olis rankastunt, et olis rankastunut
3rd singular rankastuis ei rankastuis 3rd singular olis rankastunt, olis rankastunut ei olis rankastunt, ei olis rankastunut
1st plural rankastuisimma emmä rankastuis 1st plural olisimma rankastunneet emmä olis rankastunneet
2nd plural rankastuisitta että rankastuis 2nd plural olisitta rankastunneet että olis rankastunneet
3rd plural rankastuisiit1), rankastuisivat2), rankassuttais evät rankastuis, ei rankassuttais 3rd plural olisivat rankastunneet evät olis rankastunneet, ei olis rankassuttu
impersonal rankassuttais ei rankassuttais impersonal olis rankassuttu ei olis rankassuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular rankassu elä rankassu 2nd singular oo rankastunt, oo rankastunut elä oo rankastunt, elä oo rankastunut
3rd singular rankastukkoo elköö rankastuko 3rd singular olkoo rankastunt, olkoo rankastunut elköö olko rankastunt, elköö olko rankastunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural rankastukkaa elkää rankastuko 2nd plural olkaa rankastunneet elkää olko rankastunneet
3rd plural rankastukkoot elkööt rankastuko, elköö rankassuttako 3rd plural olkoot rankastunneet elkööt olko rankastunneet, elköö olko rankassuttu
impersonal rankassuttakoo elköö rankassuttako impersonal olkoo rankassuttu elköö olko rankassuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular rankastunen en rankastune
2nd singular rankastunet et rankastune
3rd singular rankastunnoo ei rankastune
1st plural rankastunemma emmä rankastune
2nd plural rankastunetta että rankastune
3rd plural rankastunnoot evät rankastune, ei rankassuttane
impersonal rankassuttanoo ei rankassuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st rankastua present rankastuva rankassuttava
2nd inessive rankastues past rankastunt, rankastunut rankassuttu
instructive rankastuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (rankastukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative rankastummaa
inessive rankastumas
elative rankastumast
abessive rankastumata
4th nominative rankastumiin
partitive rankastumista, rankastumist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 465
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.