ränget

Finnish

Etymology

See länget.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈræŋːet/, [ˈræŋːe̞t̪]
  • Rhymes: -æŋːet
  • Syllabification(key): rän‧get

Noun

ränget (dialectal)

  1. Synonym of länget.

Declension

Inflection of ränget (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
nominative ränget
genitive ränkien
partitive ränkiä
illative ränkiin
singular plural
nominative ränget
accusative nom. ränget
gen.
genitive ränkien
partitive ränkiä
inessive rängissä
elative rängistä
illative ränkiin
adessive rängillä
ablative rängiltä
allative rängille
essive ränkinä
translative rängiksi
abessive rängittä
instructive rängin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ränget (type ovi)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ränkeni
accusative nom. ränkeni
gen.
genitive ränkieni
partitive ränkiäni
inessive rängissäni
elative rängistäni
illative ränkiini
adessive rängilläni
ablative rängiltäni
allative rängilleni
essive ränkinäni
translative rängikseni
abessive rängittäni
instructive
comitative ränkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ränkesi
accusative nom. ränkesi
gen.
genitive ränkiesi
partitive ränkiäsi
inessive rängissäsi
elative rängistäsi
illative ränkiisi
adessive rängilläsi
ablative rängiltäsi
allative rängillesi
essive ränkinäsi
translative rängiksesi
abessive rängittäsi
instructive
comitative ränkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ränkemme
accusative nom. ränkemme
gen.
genitive ränkiemme
partitive ränkiämme
inessive rängissämme
elative rängistämme
illative ränkiimme
adessive rängillämme
ablative rängiltämme
allative rängillemme
essive ränkinämme
translative rängiksemme
abessive rängittämme
instructive
comitative ränkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ränkenne
accusative nom. ränkenne
gen.
genitive ränkienne
partitive ränkiänne
inessive rängissänne
elative rängistänne
illative ränkiinne
adessive rängillänne
ablative rängiltänne
allative rängillenne
essive ränkinänne
translative rängiksenne
abessive rängittänne
instructive
comitative ränkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ränkensä
accusative nom. ränkensä
gen.
genitive ränkiensä
partitive ränkiään
ränkiänsä
inessive rängissään
rängissänsä
elative rängistään
rängistänsä
illative ränkiinsä
adessive rängillään
rängillänsä
ablative rängiltään
rängiltänsä
allative rängilleen
rängillensä
essive ränkinään
ränkinänsä
translative rängikseen
rängiksensä
abessive rängittään
rängittänsä
instructive
comitative ränkineen
ränkinensä

German

Pronunciation

  • (file)

Verb

ränget

  1. second-person plural subjunctive II of ringen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.