piukkaa
Ingrian
Etymology
Onomatopoeic.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpiu̯kːɑː/, [ˈpiu̯kːɑ]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈpiu̯kːɑː/, [ˈpiu̯kːɑː]
- Rhymes: -iu̯kːɑː
- Hyphenation: piuk‧kaa
Verb
piukkaa
- (intransitive) to squeak
- 1936, V. I. Junus, P. L. Maksimov, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
- Pääsky cikertää. Hiiri piukkaa.
- The swallow chirps. The mouse squeaks.
Conjugation
| Conjugation of piukkaa (type 2/kirjuttaa, kk-k gradation) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | piukan | en piuka | 1st singular | oon piukkant, oon piukkanut | en oo piukkant, en oo piukkanut |
| 2nd singular | piukat | et piuka | 2nd singular | oot piukkant, oot piukkanut | et oo piukkant, et oo piukkanut |
| 3rd singular | piukkaa | ei piuka | 3rd singular | ono piukkant, ono piukkanut | ei oo piukkant, ei oo piukkanut |
| 1st plural | piukamma | emmä piuka | 1st plural | oomma piukkaneet | emmä oo piukkaneet |
| 2nd plural | piukatta | että piuka | 2nd plural | ootta piukkaneet | että oo piukkaneet |
| 3rd plural | piukkaat1), piukkavat2), piuketaa | evät piuka, ei piuketa | 3rd plural | ovat piukkaneet | evät oo piukkaneet, ei oo piukettu |
| impersonal | piuketaa | ei piuketa | impersonal | ono piukettu | ei oo piukettu |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | piukin | en piukkant, en piukkanut | 1st singular | olin piukkant, olin piukkanut | en olt piukkant, en olt piukkanut |
| 2nd singular | piukit | et piukkant, et piukkanut | 2nd singular | olit piukkant, olit piukkanut | et olt piukkant, et olt piukkanut |
| 3rd singular | piukki | ei piukkant, ei piukkanut | 3rd singular | oli piukkant, oli piukkanut | ei olt piukkant, ei olt piukkanut |
| 1st plural | piukimma | emmä piukkaneet | 1st plural | olimma piukkaneet | emmä olleet piukkaneet |
| 2nd plural | piukitta | että piukkaneet | 2nd plural | olitta piukkaneet | että olleet piukkaneet |
| 3rd plural | piukkiit1), piukkivat2), piukettii | evät piukkaneet, ei piukettu | 3rd plural | olivat piukkaneet | evät olleet piukkaneet, ei olt piukettu |
| impersonal | piukettii | ei piukettu | impersonal | oli piukettu | ei olt piukettu |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | piukkaisin | en piukkais | 1st singular | olisin piukkant, olisin piukkanut | en olis piukkant, en olis piukkanut |
| 2nd singular | piukkaisit, piukkaist1) | et piukkais | 2nd singular | olisit piukkant, olisit piukkanut | et olis piukkant, et olis piukkanut |
| 3rd singular | piukkais | ei piukkais | 3rd singular | olis piukkant, olis piukkanut | ei olis piukkant, ei olis piukkanut |
| 1st plural | piukkaisimma | emmä piukkais | 1st plural | olisimma piukkaneet | emmä olis piukkaneet |
| 2nd plural | piukkaisitta | että piukkais | 2nd plural | olisitta piukkaneet | että olis piukkaneet |
| 3rd plural | piukkaisiit1), piukkaisivat2), piukettais | evät piukkais, ei piukettais | 3rd plural | olisivat piukkaneet | evät olis piukkaneet, ei olis piukettu |
| impersonal | piukettais | ei piukettais | impersonal | olis piukettu | ei olis piukettu |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | piuka | elä piuka | 2nd singular | oo piukkant, oo piukkanut | elä oo piukkant, elä oo piukkanut |
| 3rd singular | piukkakoo | elköö piukkako | 3rd singular | olkoo piukkant, olkoo piukkanut | elköö olko piukkant, elköö olko piukkanut |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | piukkakaa | elkää piukkako | 2nd plural | olkaa piukkaneet | elkää olko piukkaneet |
| 3rd plural | piukkakoot | elkööt piukkako, elköö piukettako | 3rd plural | olkoot piukkaneet | elkööt olko piukkaneet, elköö olko piukettu |
| impersonal | piukettakkoo | elköö piukettako | impersonal | olkoo piukettu | elköö olko piukettu |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | piukkanen | en piukkane | |||
| 2nd singular | piukkanet | et piukkane | |||
| 3rd singular | piukkanoo | ei piukkane | |||
| 1st plural | piukkanemma | emmä piukkane | |||
| 2nd plural | piukkanetta | että piukkane | |||
| 3rd plural | piukkanoot | evät piukkane, ei piukettane | |||
| impersonal | piukettannoo | ei piukettane | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | piukkaa | present | piukkava | piukettava | |
| 2nd | inessive | piukkajees | past | piukkant, piukkanut | piukettu |
| instructive | piukkaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (piukkakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | piukkamaa | |||
| inessive | piukkamaas | ||||
| elative | piukkamast | ||||
| abessive | piukkamata | ||||
| 4th | nominative | piukkamiin | |||
| partitive | piukkamista, piukkamist | ||||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 413
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.