pirskahdella

Finnish

Etymology

pirskahtaa + -ella

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpirskɑhdelːɑˣ/, [ˈpirs̠kɑ̝hˌde̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): pirs‧kah‧del‧la

Verb

pirskahdella

  1. (intransitive) frequentative of pirskahtaa (to briefly burst or drip)

Conjugation

Inflection of pirskahdella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahtelen en pirskahtele 1st sing. olen pirskahdellut en ole pirskahdellut
2nd sing. pirskahtelet et pirskahtele 2nd sing. olet pirskahdellut et ole pirskahdellut
3rd sing. pirskahtelee ei pirskahtele 3rd sing. on pirskahdellut ei ole pirskahdellut
1st plur. pirskahtelemme emme pirskahtele 1st plur. olemme pirskahdelleet emme ole pirskahdelleet
2nd plur. pirskahtelette ette pirskahtele 2nd plur. olette pirskahdelleet ette ole pirskahdelleet
3rd plur. pirskahtelevat eivät pirskahtele 3rd plur. ovat pirskahdelleet eivät ole pirskahdelleet
passive pirskahdellaan ei pirskahdella passive on pirskahdeltu ei ole pirskahdeltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahtelin en pirskahdellut 1st sing. olin pirskahdellut en ollut pirskahdellut
2nd sing. pirskahtelit et pirskahdellut 2nd sing. olit pirskahdellut et ollut pirskahdellut
3rd sing. pirskahteli ei pirskahdellut 3rd sing. oli pirskahdellut ei ollut pirskahdellut
1st plur. pirskahtelimme emme pirskahdelleet 1st plur. olimme pirskahdelleet emme olleet pirskahdelleet
2nd plur. pirskahtelitte ette pirskahdelleet 2nd plur. olitte pirskahdelleet ette olleet pirskahdelleet
3rd plur. pirskahtelivat eivät pirskahdelleet 3rd plur. olivat pirskahdelleet eivät olleet pirskahdelleet
passive pirskahdeltiin ei pirskahdeltu passive oli pirskahdeltu ei ollut pirskahdeltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahtelisin en pirskahtelisi 1st sing. olisin pirskahdellut en olisi pirskahdellut
2nd sing. pirskahtelisit et pirskahtelisi 2nd sing. olisit pirskahdellut et olisi pirskahdellut
3rd sing. pirskahtelisi ei pirskahtelisi 3rd sing. olisi pirskahdellut ei olisi pirskahdellut
1st plur. pirskahtelisimme emme pirskahtelisi 1st plur. olisimme pirskahdelleet emme olisi pirskahdelleet
2nd plur. pirskahtelisitte ette pirskahtelisi 2nd plur. olisitte pirskahdelleet ette olisi pirskahdelleet
3rd plur. pirskahtelisivat eivät pirskahtelisi 3rd plur. olisivat pirskahdelleet eivät olisi pirskahdelleet
passive pirskahdeltaisiin ei pirskahdeltaisi passive olisi pirskahdeltu ei olisi pirskahdeltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. pirskahtele älä pirskahtele 2nd sing.
3rd sing. pirskahdelkoon älköön pirskahdelko 3rd sing. olkoon pirskahdellut älköön olko pirskahdellut
1st plur. pirskahdelkaamme älkäämme pirskahdelko 1st plur.
2nd plur. pirskahdelkaa älkää pirskahdelko 2nd plur.
3rd plur. pirskahdelkoot älkööt pirskahdelko 3rd plur. olkoot pirskahdelleet älkööt olko pirskahdelleet
passive pirskahdeltakoon älköön pirskahdeltako passive olkoon pirskahdeltu älköön olko pirskahdeltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. pirskahdellen en pirskahdelle 1st sing. lienen pirskahdellut en liene pirskahdellut
2nd sing. pirskahdellet et pirskahdelle 2nd sing. lienet pirskahdellut et liene pirskahdellut
3rd sing. pirskahdellee ei pirskahdelle 3rd sing. lienee pirskahdellut ei liene pirskahdellut
1st plur. pirskahdellemme emme pirskahdelle 1st plur. lienemme pirskahdelleet emme liene pirskahdelleet
2nd plur. pirskahdellette ette pirskahdelle 2nd plur. lienette pirskahdelleet ette liene pirskahdelleet
3rd plur. pirskahdellevat eivät pirskahdelle 3rd plur. lienevät pirskahdelleet eivät liene pirskahdelleet
passive pirskahdeltaneen ei pirskahdeltane passive lienee pirskahdeltu ei liene pirskahdeltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st pirskahdella present pirskahteleva pirskahdeltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pirskahdellakseni pirskahdellaksemme
2nd pirskahdellaksesi pirskahdellaksenne
3rd pirskahdellakseen
pirskahdellaksensa
past pirskahdellut pirskahdeltu
2nd inessive2 pirskahdellessa pirskahdeltaessa agent3 pirskahtelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pirskahdellessani pirskahdellessamme
2nd pirskahdellessasi pirskahdellessanne
3rd pirskahdellessaan
pirskahdellessansa
negative pirskahtelematon
instructive pirskahdellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive pirskahtelemassa
elative pirskahtelemasta
illative pirskahtelemaan
adessive pirskahtelemalla
abessive pirskahtelematta
instructive pirskahteleman pirskahdeltaman
4th4 verbal noun pirskahteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st pirskahtelemaisillani pirskahtelemaisillamme
2nd pirskahtelemaisillasi pirskahtelemaisillanne
3rd pirskahtelemaisillaan
pirskahtelemaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.