piikkaa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpiːkːɑː/, [ˈpiːkːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈpiːkːɑː/, [ˈpiːkːɑː]
  • Rhymes: -iːkːɑː
  • Hyphenation: piik‧kaa

Verb

piikkaa

  1. (intransitive) to squeak

Conjugation

Conjugation of piikkaa (type 2/kirjuttaa, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular piikan en piika 1st singular oon piikkant, oon piikkanut en oo piikkant, en oo piikkanut
2nd singular piikat et piika 2nd singular oot piikkant, oot piikkanut et oo piikkant, et oo piikkanut
3rd singular piikkaa ei piika 3rd singular ono piikkant, ono piikkanut ei oo piikkant, ei oo piikkanut
1st plural piikamma emmä piika 1st plural oomma piikkaneet emmä oo piikkaneet
2nd plural piikatta että piika 2nd plural ootta piikkaneet että oo piikkaneet
3rd plural piikkaat1), piikkavat2), piiketaa evät piika, ei piiketa 3rd plural ovat piikkaneet evät oo piikkaneet, ei oo piikettu
impersonal piiketaa ei piiketa impersonal ono piikettu ei oo piikettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular piikin en piikkant, en piikkanut 1st singular olin piikkant, olin piikkanut en olt piikkant, en olt piikkanut
2nd singular piikit et piikkant, et piikkanut 2nd singular olit piikkant, olit piikkanut et olt piikkant, et olt piikkanut
3rd singular piikki ei piikkant, ei piikkanut 3rd singular oli piikkant, oli piikkanut ei olt piikkant, ei olt piikkanut
1st plural piikimma emmä piikkaneet 1st plural olimma piikkaneet emmä olleet piikkaneet
2nd plural piikitta että piikkaneet 2nd plural olitta piikkaneet että olleet piikkaneet
3rd plural piikkiit1), piikkivat2), piikettii evät piikkaneet, ei piikettu 3rd plural olivat piikkaneet evät olleet piikkaneet, ei olt piikettu
impersonal piikettii ei piikettu impersonal oli piikettu ei olt piikettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular piikkaisin en piikkais 1st singular olisin piikkant, olisin piikkanut en olis piikkant, en olis piikkanut
2nd singular piikkaisit, piikkaist1) et piikkais 2nd singular olisit piikkant, olisit piikkanut et olis piikkant, et olis piikkanut
3rd singular piikkais ei piikkais 3rd singular olis piikkant, olis piikkanut ei olis piikkant, ei olis piikkanut
1st plural piikkaisimma emmä piikkais 1st plural olisimma piikkaneet emmä olis piikkaneet
2nd plural piikkaisitta että piikkais 2nd plural olisitta piikkaneet että olis piikkaneet
3rd plural piikkaisiit1), piikkaisivat2), piikettais evät piikkais, ei piikettais 3rd plural olisivat piikkaneet evät olis piikkaneet, ei olis piikettu
impersonal piikettais ei piikettais impersonal olis piikettu ei olis piikettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular piika elä piika 2nd singular oo piikkant, oo piikkanut elä oo piikkant, elä oo piikkanut
3rd singular piikkakoo elköö piikkako 3rd singular olkoo piikkant, olkoo piikkanut elköö olko piikkant, elköö olko piikkanut
1st plural 1st plural
2nd plural piikkakaa elkää piikkako 2nd plural olkaa piikkaneet elkää olko piikkaneet
3rd plural piikkakoot elkööt piikkako, elköö piikettako 3rd plural olkoot piikkaneet elkööt olko piikkaneet, elköö olko piikettu
impersonal piikettakkoo elköö piikettako impersonal olkoo piikettu elköö olko piikettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular piikkanen en piikkane
2nd singular piikkanet et piikkane
3rd singular piikkanoo ei piikkane
1st plural piikkanemma emmä piikkane
2nd plural piikkanetta että piikkane
3rd plural piikkanoot evät piikkane, ei piikettane
impersonal piikettannoo ei piikettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st piikkaa present piikkava piikettava
2nd inessive piikkajees past piikkant, piikkanut piikettu
instructive piikkaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (piikkakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative piikkamaa
inessive piikkamaas
elative piikkamast
abessive piikkamata
4th nominative piikkamiin
partitive piikkamista, piikkamist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 414
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.