piikkaa
Ingrian
Etymology
Onomatopoeic.
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈpiːkːɑː/, [ˈpiːkːɑ]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈpiːkːɑː/, [ˈpiːkːɑː]
- Rhymes: -iːkːɑː
- Hyphenation: piik‧kaa
Conjugation
Conjugation of piikkaa (type 2/kirjuttaa, kk-k gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | piikan | en piika | 1st singular | oon piikkant, oon piikkanut | en oo piikkant, en oo piikkanut |
2nd singular | piikat | et piika | 2nd singular | oot piikkant, oot piikkanut | et oo piikkant, et oo piikkanut |
3rd singular | piikkaa | ei piika | 3rd singular | ono piikkant, ono piikkanut | ei oo piikkant, ei oo piikkanut |
1st plural | piikamma | emmä piika | 1st plural | oomma piikkaneet | emmä oo piikkaneet |
2nd plural | piikatta | että piika | 2nd plural | ootta piikkaneet | että oo piikkaneet |
3rd plural | piikkaat1), piikkavat2), piiketaa | evät piika, ei piiketa | 3rd plural | ovat piikkaneet | evät oo piikkaneet, ei oo piikettu |
impersonal | piiketaa | ei piiketa | impersonal | ono piikettu | ei oo piikettu |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | piikin | en piikkant, en piikkanut | 1st singular | olin piikkant, olin piikkanut | en olt piikkant, en olt piikkanut |
2nd singular | piikit | et piikkant, et piikkanut | 2nd singular | olit piikkant, olit piikkanut | et olt piikkant, et olt piikkanut |
3rd singular | piikki | ei piikkant, ei piikkanut | 3rd singular | oli piikkant, oli piikkanut | ei olt piikkant, ei olt piikkanut |
1st plural | piikimma | emmä piikkaneet | 1st plural | olimma piikkaneet | emmä olleet piikkaneet |
2nd plural | piikitta | että piikkaneet | 2nd plural | olitta piikkaneet | että olleet piikkaneet |
3rd plural | piikkiit1), piikkivat2), piikettii | evät piikkaneet, ei piikettu | 3rd plural | olivat piikkaneet | evät olleet piikkaneet, ei olt piikettu |
impersonal | piikettii | ei piikettu | impersonal | oli piikettu | ei olt piikettu |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | piikkaisin | en piikkais | 1st singular | olisin piikkant, olisin piikkanut | en olis piikkant, en olis piikkanut |
2nd singular | piikkaisit, piikkaist1) | et piikkais | 2nd singular | olisit piikkant, olisit piikkanut | et olis piikkant, et olis piikkanut |
3rd singular | piikkais | ei piikkais | 3rd singular | olis piikkant, olis piikkanut | ei olis piikkant, ei olis piikkanut |
1st plural | piikkaisimma | emmä piikkais | 1st plural | olisimma piikkaneet | emmä olis piikkaneet |
2nd plural | piikkaisitta | että piikkais | 2nd plural | olisitta piikkaneet | että olis piikkaneet |
3rd plural | piikkaisiit1), piikkaisivat2), piikettais | evät piikkais, ei piikettais | 3rd plural | olisivat piikkaneet | evät olis piikkaneet, ei olis piikettu |
impersonal | piikettais | ei piikettais | impersonal | olis piikettu | ei olis piikettu |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | piika | elä piika | 2nd singular | oo piikkant, oo piikkanut | elä oo piikkant, elä oo piikkanut |
3rd singular | piikkakoo | elköö piikkako | 3rd singular | olkoo piikkant, olkoo piikkanut | elköö olko piikkant, elköö olko piikkanut |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | piikkakaa | elkää piikkako | 2nd plural | olkaa piikkaneet | elkää olko piikkaneet |
3rd plural | piikkakoot | elkööt piikkako, elköö piikettako | 3rd plural | olkoot piikkaneet | elkööt olko piikkaneet, elköö olko piikettu |
impersonal | piikettakkoo | elköö piikettako | impersonal | olkoo piikettu | elköö olko piikettu |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | piikkanen | en piikkane | |||
2nd singular | piikkanet | et piikkane | |||
3rd singular | piikkanoo | ei piikkane | |||
1st plural | piikkanemma | emmä piikkane | |||
2nd plural | piikkanetta | että piikkane | |||
3rd plural | piikkanoot | evät piikkane, ei piikettane | |||
impersonal | piikettannoo | ei piikettane | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | piikkaa | present | piikkava | piikettava | |
2nd | inessive | piikkajees | past | piikkant, piikkanut | piikettu |
instructive | piikkaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (piikkakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | piikkamaa | |||
inessive | piikkamaas | ||||
elative | piikkamast | ||||
abessive | piikkamata | ||||
4th | nominative | piikkamiin | |||
partitive | piikkamista, piikkamist |
Derived terms
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 414
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.