piedin

Finnish

Etymology

Unknown. Related to Ingrian piein.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpie̯din/, [ˈpie̞̯din]
  • Rhymes: -iedin
  • Syllabification(key): pie‧din

Noun

piedin (dialectal)

  1. width of fabric

Declension

Inflection of piedin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative piedin pietimet
genitive pietimen pietimien
piedinten
partitive piedintä pietimiä
illative pietimeen pietimiin
singular plural
nominative piedin pietimet
accusative nom. piedin pietimet
gen. pietimen
genitive pietimen pietimien
piedinten
partitive piedintä pietimiä
inessive pietimessä pietimissä
elative pietimestä pietimistä
illative pietimeen pietimiin
adessive pietimellä pietimillä
ablative pietimeltä pietimiltä
allative pietimelle pietimille
essive pietimenä pietiminä
translative pietimeksi pietimiksi
abessive pietimettä pietimittä
instructive pietimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of piedin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pietimeni pietimeni
accusative nom. pietimeni pietimeni
gen. pietimeni
genitive pietimeni pietimieni
piedinteni
partitive piedintäni pietimiäni
inessive pietimessäni pietimissäni
elative pietimestäni pietimistäni
illative pietimeeni pietimiini
adessive pietimelläni pietimilläni
ablative pietimeltäni pietimiltäni
allative pietimelleni pietimilleni
essive pietimenäni pietiminäni
translative pietimekseni pietimikseni
abessive pietimettäni pietimittäni
instructive
comitative pietimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pietimesi pietimesi
accusative nom. pietimesi pietimesi
gen. pietimesi
genitive pietimesi pietimiesi
piedintesi
partitive piedintäsi pietimiäsi
inessive pietimessäsi pietimissäsi
elative pietimestäsi pietimistäsi
illative pietimeesi pietimiisi
adessive pietimelläsi pietimilläsi
ablative pietimeltäsi pietimiltäsi
allative pietimellesi pietimillesi
essive pietimenäsi pietiminäsi
translative pietimeksesi pietimiksesi
abessive pietimettäsi pietimittäsi
instructive
comitative pietiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pietimemme pietimemme
accusative nom. pietimemme pietimemme
gen. pietimemme
genitive pietimemme pietimiemme
piedintemme
partitive piedintämme pietimiämme
inessive pietimessämme pietimissämme
elative pietimestämme pietimistämme
illative pietimeemme pietimiimme
adessive pietimellämme pietimillämme
ablative pietimeltämme pietimiltämme
allative pietimellemme pietimillemme
essive pietimenämme pietiminämme
translative pietimeksemme pietimiksemme
abessive pietimettämme pietimittämme
instructive
comitative pietiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pietimenne pietimenne
accusative nom. pietimenne pietimenne
gen. pietimenne
genitive pietimenne pietimienne
piedintenne
partitive piedintänne pietimiänne
inessive pietimessänne pietimissänne
elative pietimestänne pietimistänne
illative pietimeenne pietimiinne
adessive pietimellänne pietimillänne
ablative pietimeltänne pietimiltänne
allative pietimellenne pietimillenne
essive pietimenänne pietiminänne
translative pietimeksenne pietimiksenne
abessive pietimettänne pietimittänne
instructive
comitative pietiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative pietimensä pietimensä
accusative nom. pietimensä pietimensä
gen. pietimensä
genitive pietimensä pietimiensä
piedintensä
partitive piedintään
piedintänsä
pietimiään
pietimiänsä
inessive pietimessään
pietimessänsä
pietimissään
pietimissänsä
elative pietimestään
pietimestänsä
pietimistään
pietimistänsä
illative pietimeensä pietimiinsä
adessive pietimellään
pietimellänsä
pietimillään
pietimillänsä
ablative pietimeltään
pietimeltänsä
pietimiltään
pietimiltänsä
allative pietimelleen
pietimellensä
pietimilleen
pietimillensä
essive pietimenään
pietimenänsä
pietiminään
pietiminänsä
translative pietimekseen
pietimeksensä
pietimikseen
pietimiksensä
abessive pietimettään
pietimettänsä
pietimittään
pietimittänsä
instructive
comitative pietimineen
pietiminensä

Romanian

Etymology

Inherited from Vulgar Latin root *pedinus, from Latin pes, pedis. Compare Aromanian cheadin, Albanian pedim, Italian penero, pedano, pedene, Sicilian pèdinu, pèdanu.

Noun

piedin n (plural piedine)

  1. (popular) all the remaining unwoven threads that are cut from the warp of a fabric

Declension

See also

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.