parkita

Finnish

Etymology

parkki (bark; (in compounds) tannic) + -ita

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpɑrkitɑˣ/, [ˈpɑ̝rk̟it̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrkitɑ
  • Syllabification(key): par‧ki‧ta

Verb

parkita

  1. (transitive) To tan (leather).
  2. (transitive) To toughen, harden (someone's character or nature).

Conjugation

Inflection of parkita (Kotus type 69/valita, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. parkitsen en parkitse 1st sing. olen parkinnut en ole parkinnut
2nd sing. parkitset et parkitse 2nd sing. olet parkinnut et ole parkinnut
3rd sing. parkitsee ei parkitse 3rd sing. on parkinnut ei ole parkinnut
1st plur. parkitsemme emme parkitse 1st plur. olemme parkinneet emme ole parkinneet
2nd plur. parkitsette ette parkitse 2nd plur. olette parkinneet ette ole parkinneet
3rd plur. parkitsevat eivät parkitse 3rd plur. ovat parkinneet eivät ole parkinneet
passive parkitaan ei parkita passive on parkittu ei ole parkittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. parkitsin en parkinnut 1st sing. olin parkinnut en ollut parkinnut
2nd sing. parkitsit et parkinnut 2nd sing. olit parkinnut et ollut parkinnut
3rd sing. parkitsi ei parkinnut 3rd sing. oli parkinnut ei ollut parkinnut
1st plur. parkitsimme emme parkinneet 1st plur. olimme parkinneet emme olleet parkinneet
2nd plur. parkitsitte ette parkinneet 2nd plur. olitte parkinneet ette olleet parkinneet
3rd plur. parkitsivat eivät parkinneet 3rd plur. olivat parkinneet eivät olleet parkinneet
passive parkittiin ei parkittu passive oli parkittu ei ollut parkittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. parkitsisin en parkitsisi 1st sing. olisin parkinnut en olisi parkinnut
2nd sing. parkitsisit et parkitsisi 2nd sing. olisit parkinnut et olisi parkinnut
3rd sing. parkitsisi ei parkitsisi 3rd sing. olisi parkinnut ei olisi parkinnut
1st plur. parkitsisimme emme parkitsisi 1st plur. olisimme parkinneet emme olisi parkinneet
2nd plur. parkitsisitte ette parkitsisi 2nd plur. olisitte parkinneet ette olisi parkinneet
3rd plur. parkitsisivat eivät parkitsisi 3rd plur. olisivat parkinneet eivät olisi parkinneet
passive parkittaisiin ei parkittaisi passive olisi parkittu ei olisi parkittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. parkitse älä parkitse 2nd sing.
3rd sing. parkitkoon älköön parkitko 3rd sing. olkoon parkinnut älköön olko parkinnut
1st plur. parkitkaamme älkäämme parkitko 1st plur.
2nd plur. parkitkaa älkää parkitko 2nd plur.
3rd plur. parkitkoot älkööt parkitko 3rd plur. olkoot parkinneet älkööt olko parkinneet
passive parkittakoon älköön parkittako passive olkoon parkittu älköön olko parkittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. parkinnen en parkinne 1st sing. lienen parkinnut en liene parkinnut
2nd sing. parkinnet et parkinne 2nd sing. lienet parkinnut et liene parkinnut
3rd sing. parkinnee ei parkinne 3rd sing. lienee parkinnut ei liene parkinnut
1st plur. parkinnemme emme parkinne 1st plur. lienemme parkinneet emme liene parkinneet
2nd plur. parkinnette ette parkinne 2nd plur. lienette parkinneet ette liene parkinneet
3rd plur. parkinnevat eivät parkinne 3rd plur. lienevät parkinneet eivät liene parkinneet
passive parkittaneen ei parkittane passive lienee parkittu ei liene parkittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st parkita present parkitseva parkittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st parkitakseni parkitaksemme
2nd parkitaksesi parkitaksenne
3rd parkitakseen
parkitaksensa
past parkinnut parkittu
2nd inessive2 parkitessa parkittaessa agent3 parkitsema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st parkitessani parkitessamme
2nd parkitessasi parkitessanne
3rd parkitessaan
parkitessansa
negative parkitsematon
instructive parkiten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive parkitsemassa
elative parkitsemasta
illative parkitsemaan
adessive parkitsemalla
abessive parkitsematta
instructive parkitseman parkittaman
4th4 verbal noun parkitseminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st parkitsemaisillani parkitsemaisillamme
2nd parkitsemaisillasi parkitsemaisillanne
3rd parkitsemaisillaan
parkitsemaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.