pää

See also: pää-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Finno-Ugric *päŋe. Cognates include Estonian pea, Veps pä, Moksha and Erzya пе (pe, “end”) and Hungarian fej, fő.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpæː/, [ˈpæː]
  • Rhymes: -æː
  • Syllabification(key): pää

Noun

pää

  1. head (part of a body)
    ahtaa päähänsä ― to cram (information) into one's head, to study hard
  2. head (leader, expert, e.g. of an organisation)
  3. head (part in a machine)
  4. end, tip (physical end, especially when there is no clear "beginning" and "end" but only two ends)
  5. (in external locative cases, in expressions) mood
    hyvällä päällä ― in a good mood

Usage notes
  • "on one's head" is translated with the internal locative cases (inessive, illative, elative) into Finnish when referring to headgear:
    Miehellä oli hattu päässään.
    The man had a hat on his head. / The man wore a hat.
  • example of adessive case usage:
    Mies seisoi päällään.
    The man was standing on his head.
  • adessive (päällä), ablative (päältä) and allative (päälle) cases have also adverbial and postpositional usage; see respective entries
  • inessive (päässä), elative (päästä) and illative (päähän) cases have also postpositional usage relating to distance; see respective entries

Declension
Inflection of pää (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative pää päät
genitive pään päiden
päitten
partitive päätä päitä
illative päähän päihin
singular plural
nominative pää päät
accusative nom. pää päät
gen. pään
genitive pään päiden
päitten
partitive päätä päitä
inessive päässä päissä
elative päästä päistä
illative päähän päihin
adessive päällä päillä
ablative päältä päiltä
allative päälle päille
essive päänä päinä
translative pääksi päiksi
abessive päättä päittä
instructive — päin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pää (Kotus type 18/maa, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pääni pääni
accusative nom. pääni pääni
gen. pääni
genitive pääni päideni
päitteni
partitive päätäni päitäni
inessive päässäni päissäni
elative päästäni päistäni
illative päähäni päihini
adessive päälläni päilläni
ablative päältäni päiltäni
allative päälleni päilleni
essive päänäni päinäni
translative pääkseni päikseni
abessive päättäni päittäni
instructive — —
comitative — päineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pääsi pääsi
accusative nom. pääsi pääsi
gen. pääsi
genitive pääsi päidesi
päittesi
partitive päätäsi päitäsi
inessive päässäsi päissäsi
elative päästäsi päistäsi
illative päähäsi päihisi
adessive päälläsi päilläsi
ablative päältäsi päiltäsi
allative päällesi päillesi
essive päänäsi päinäsi
translative pääksesi päiksesi
abessive päättäsi päittäsi
instructive — —
comitative — päinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative päämme päämme
accusative nom. päämme päämme
gen. päämme
genitive päämme päidemme
päittemme
partitive päätämme päitämme
inessive päässämme päissämme
elative päästämme päistämme
illative päähämme päihimme
adessive päällämme päillämme
ablative päältämme päiltämme
allative päällemme päillemme
essive päänämme päinämme
translative pääksemme päiksemme
abessive päättämme päittämme
instructive — —
comitative — päinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative päänne päänne
accusative nom. päänne päänne
gen. päänne
genitive päänne päidenne
päittenne
partitive päätänne päitänne
inessive päässänne päissänne
elative päästänne päistänne
illative päähänne päihinne
adessive päällänne päillänne
ablative päältänne päiltänne
allative päällenne päillenne
essive päänänne päinänne
translative pääksenne päiksenne
abessive päättänne päittänne
instructive — —
comitative — päinenne
third-person possessor
singular plural
nominative päänsä päänsä
accusative nom. päänsä päänsä
gen. päänsä
genitive päänsä päidensä
päittensä
partitive päätään
päätänsä		 päitään
päitänsä
inessive päässään
päässänsä		 päissään
päissänsä
elative päästään
päästänsä		 päistään
päistänsä
illative päähänsä päihinsä
adessive päällään
päällänsä		 päillään
päillänsä
ablative päältään
päältänsä		 päiltään
päiltänsä
allative päälleen
päällensä		 päilleen
päillensä
essive päänään
päänänsä		 päinään
päinänsä
translative pääkseen
pääksensä		 päikseen
päiksensä
abessive päättään
päättänsä		 päittään
päittänsä
instructive — —
comitative — päineen
päinensä

Derived terms
adjectives
adverbs
nouns
proper nouns
verbs
compounds
idioms

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *pää. Cognates include Finnish pää and Estonian pea.

Pronunciation

Noun

pää

  1. head
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59:
      päähä hattu painettii, suuhu piippu pissettii.
      A hat was pushed onto his head, a pipe was stuck into his mouth.
  2. ear (of grain)
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Peltoilt jo leipä ono korjattu, se korjattii ku vaa päis valmistuivat jyvät.
      Bread is already collected from the fields, it was collected as soon as the corns ripened in their ears.

Adjective

pää (not comparable)

  1. chief, main

Declension
Declension of pää (type 8/maa, no gradation)
singular plural
nominative pää päät
genitive pään päijen
partitive päätä päitä
illative päähä päihe
inessive pääs päis
elative pääst päist
allative päälle päille
adessive pääl päil
ablative päält päilt
translative pääks päiks
essive päännä, pään päinnä, päin
exessive1) päänt päint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 452
  • Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 78

Võro

Etymology

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

Noun

pää (genitive pää, partitive pääd)

  1. head
  2. end, tip

Inflection
Inflection of pää
singular plural
nominative pää pääq
accusative pää pääq
genitive pää päie
partitive pääd päid
illative päähä
pähäq		 päihe
päihte
inessive pään
päähn		 päin
päihn
elative pääst päist
allative pääle päile
adessive pääl päil
ablative päält päilt
translative pääs päis
terminative pääniq päiniq
abessive pääldäq päildäq
comitative päägäq päiegäq

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈpæː/, [ˈpʲæː]
  • Rhymes: -æː
  • Hyphenation: pää

Noun

pää

  1. head

Inflection
Declension of pää (type I/maa, no gradation)
singular plural
nominative pää pääd
genitive pää päije
partitive pääte päite
illative pähhä, pähäse päise
inessive pääz päiz
elative päässe päisse
allative pääle päile
adessive päälle päille
ablative päälte päilte
translative päässi päissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References
  • Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “pää”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.