osoitella

Finnish

Etymology

From osoittaa + -ella.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈosoi̯telːɑˣ/, [ˈo̞s̠o̞i̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): o‧soi‧tel‧la

Verb

osoitella

  1. To point (with a finger).

Conjugation

Inflection of osoitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osoittelen en osoittele 1st sing. olen osoitellut en ole osoitellut
2nd sing. osoittelet et osoittele 2nd sing. olet osoitellut et ole osoitellut
3rd sing. osoittelee ei osoittele 3rd sing. on osoitellut ei ole osoitellut
1st plur. osoittelemme emme osoittele 1st plur. olemme osoitelleet emme ole osoitelleet
2nd plur. osoittelette ette osoittele 2nd plur. olette osoitelleet ette ole osoitelleet
3rd plur. osoittelevat eivät osoittele 3rd plur. ovat osoitelleet eivät ole osoitelleet
passive osoitellaan ei osoitella passive on osoiteltu ei ole osoiteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osoittelin en osoitellut 1st sing. olin osoitellut en ollut osoitellut
2nd sing. osoittelit et osoitellut 2nd sing. olit osoitellut et ollut osoitellut
3rd sing. osoitteli ei osoitellut 3rd sing. oli osoitellut ei ollut osoitellut
1st plur. osoittelimme emme osoitelleet 1st plur. olimme osoitelleet emme olleet osoitelleet
2nd plur. osoittelitte ette osoitelleet 2nd plur. olitte osoitelleet ette olleet osoitelleet
3rd plur. osoittelivat eivät osoitelleet 3rd plur. olivat osoitelleet eivät olleet osoitelleet
passive osoiteltiin ei osoiteltu passive oli osoiteltu ei ollut osoiteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osoittelisin en osoittelisi 1st sing. olisin osoitellut en olisi osoitellut
2nd sing. osoittelisit et osoittelisi 2nd sing. olisit osoitellut et olisi osoitellut
3rd sing. osoittelisi ei osoittelisi 3rd sing. olisi osoitellut ei olisi osoitellut
1st plur. osoittelisimme emme osoittelisi 1st plur. olisimme osoitelleet emme olisi osoitelleet
2nd plur. osoittelisitte ette osoittelisi 2nd plur. olisitte osoitelleet ette olisi osoitelleet
3rd plur. osoittelisivat eivät osoittelisi 3rd plur. olisivat osoitelleet eivät olisi osoitelleet
passive osoiteltaisiin ei osoiteltaisi passive olisi osoiteltu ei olisi osoiteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. osoittele älä osoittele 2nd sing.
3rd sing. osoitelkoon älköön osoitelko 3rd sing. olkoon osoitellut älköön olko osoitellut
1st plur. osoitelkaamme älkäämme osoitelko 1st plur.
2nd plur. osoitelkaa älkää osoitelko 2nd plur.
3rd plur. osoitelkoot älkööt osoitelko 3rd plur. olkoot osoitelleet älkööt olko osoitelleet
passive osoiteltakoon älköön osoiteltako passive olkoon osoiteltu älköön olko osoiteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. osoitellen en osoitelle 1st sing. lienen osoitellut en liene osoitellut
2nd sing. osoitellet et osoitelle 2nd sing. lienet osoitellut et liene osoitellut
3rd sing. osoitellee ei osoitelle 3rd sing. lienee osoitellut ei liene osoitellut
1st plur. osoitellemme emme osoitelle 1st plur. lienemme osoitelleet emme liene osoitelleet
2nd plur. osoitellette ette osoitelle 2nd plur. lienette osoitelleet ette liene osoitelleet
3rd plur. osoitellevat eivät osoitelle 3rd plur. lienevät osoitelleet eivät liene osoitelleet
passive osoiteltaneen ei osoiteltane passive lienee osoiteltu ei liene osoiteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st osoitella present osoitteleva osoiteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osoitellakseni osoitellaksemme
2nd osoitellaksesi osoitellaksenne
3rd osoitellakseen
osoitellaksensa
past osoitellut osoiteltu
2nd inessive2 osoitellessa osoiteltaessa agent3 osoittelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osoitellessani osoitellessamme
2nd osoitellessasi osoitellessanne
3rd osoitellessaan
osoitellessansa
negative osoittelematon
instructive osoitellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive osoittelemassa
elative osoittelemasta
illative osoittelemaan
adessive osoittelemalla
abessive osoittelematta
instructive osoitteleman osoiteltaman
4th4 verbal noun osoitteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st osoittelemaisillani osoittelemaisillamme
2nd osoittelemaisillasi osoittelemaisillanne
3rd osoittelemaisillaan
osoittelemaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.