nukahtaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *nuk'ahtadak (compare Karelian n’ukahtua, Võro nukahtama, Votic nukahtaa (Rajo)), equivalent to nukkua (“to sleep”) +‎ -ahtaa.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈnukɑhtɑːˣ/, [ˈnukɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ukɑhtɑː
  • Syllabification(key): nu‧kah‧taa

Verb

nukahtaa

  1. (intransitive) to fall asleep

Conjugation
Inflection of nukahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nukahdan en nukahda 1st sing. olen nukahtanut en ole nukahtanut
2nd sing. nukahdat et nukahda 2nd sing. olet nukahtanut et ole nukahtanut
3rd sing. nukahtaa ei nukahda 3rd sing. on nukahtanut ei ole nukahtanut
1st plur. nukahdamme emme nukahda 1st plur. olemme nukahtaneet emme ole nukahtaneet
2nd plur. nukahdatte ette nukahda 2nd plur. olette nukahtaneet ette ole nukahtaneet
3rd plur. nukahtavat eivät nukahda 3rd plur. ovat nukahtaneet eivät ole nukahtaneet
passive nukahdetaan ei nukahdeta passive on nukahdettu ei ole nukahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nukahdin en nukahtanut 1st sing. olin nukahtanut en ollut nukahtanut
2nd sing. nukahdit et nukahtanut 2nd sing. olit nukahtanut et ollut nukahtanut
3rd sing. nukahti ei nukahtanut 3rd sing. oli nukahtanut ei ollut nukahtanut
1st plur. nukahdimme emme nukahtaneet 1st plur. olimme nukahtaneet emme olleet nukahtaneet
2nd plur. nukahditte ette nukahtaneet 2nd plur. olitte nukahtaneet ette olleet nukahtaneet
3rd plur. nukahtivat eivät nukahtaneet 3rd plur. olivat nukahtaneet eivät olleet nukahtaneet
passive nukahdettiin ei nukahdettu passive oli nukahdettu ei ollut nukahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nukahtaisin en nukahtaisi 1st sing. olisin nukahtanut en olisi nukahtanut
2nd sing. nukahtaisit et nukahtaisi 2nd sing. olisit nukahtanut et olisi nukahtanut
3rd sing. nukahtaisi ei nukahtaisi 3rd sing. olisi nukahtanut ei olisi nukahtanut
1st plur. nukahtaisimme emme nukahtaisi 1st plur. olisimme nukahtaneet emme olisi nukahtaneet
2nd plur. nukahtaisitte ette nukahtaisi 2nd plur. olisitte nukahtaneet ette olisi nukahtaneet
3rd plur. nukahtaisivat eivät nukahtaisi 3rd plur. olisivat nukahtaneet eivät olisi nukahtaneet
passive nukahdettaisiin ei nukahdettaisi passive olisi nukahdettu ei olisi nukahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. nukahda älä nukahda 2nd sing. — —
3rd sing. nukahtakoon älköön nukahtako 3rd sing. olkoon nukahtanut älköön olko nukahtanut
1st plur. nukahtakaamme älkäämme nukahtako 1st plur. — —
2nd plur. nukahtakaa älkää nukahtako 2nd plur. — —
3rd plur. nukahtakoot älkööt nukahtako 3rd plur. olkoot nukahtaneet älkööt olko nukahtaneet
passive nukahdettakoon älköön nukahdettako passive olkoon nukahdettu älköön olko nukahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. nukahtanen en nukahtane 1st sing. lienen nukahtanut en liene nukahtanut
2nd sing. nukahtanet et nukahtane 2nd sing. lienet nukahtanut et liene nukahtanut
3rd sing. nukahtanee ei nukahtane 3rd sing. lienee nukahtanut ei liene nukahtanut
1st plur. nukahtanemme emme nukahtane 1st plur. lienemme nukahtaneet emme liene nukahtaneet
2nd plur. nukahtanette ette nukahtane 2nd plur. lienette nukahtaneet ette liene nukahtaneet
3rd plur. nukahtanevat eivät nukahtane 3rd plur. lienevät nukahtaneet eivät liene nukahtaneet
passive nukahdettaneen ei nukahdettane passive lienee nukahdettu ei liene nukahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st nukahtaa present nukahtava nukahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nukahtaakseni nukahtaaksemme
2nd nukahtaaksesi nukahtaaksenne
3rd nukahtaakseen
nukahtaaksensa
 past nukahtanut nukahdettu
2nd inessive2 nukahtaessa nukahdettaessa agent3 nukahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nukahtaessani nukahtaessamme
2nd nukahtaessasi nukahtaessanne
3rd nukahtaessaan
nukahtaessansa
 negative nukahtamaton
instructive nukahtaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form nukahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive nukahtamassa —
elative nukahtamasta —
illative nukahtamaan —
adessive nukahtamalla —
abessive nukahtamatta —
instructive nukahtaman nukahdettaman
4th4 verbal noun nukahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st nukahtamaisillani nukahtamaisillamme
2nd nukahtamaisillasi nukahtamaisillanne
3rd nukahtamaisillaan
nukahtamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *nuk'ahtadak, equivalent to nukkua (“to slumber”) +‎ -ahtaa. Cognates include Finnish nukahtaa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈnukɑhtɑː/, [ˈnukɑhtɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈnukɑhtɑː/, [ˈnuɡ̊ɑhtɑː]
  • Rhymes: -ukɑhtɑː
  • Hyphenation: nu‧kah‧taa

Verb

nukahtaa

  1. (intransitive) to fall asleep
Conjugation
Conjugation of nukahtaa (type 2/kirjuttaa, t- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nukahan en nukaha 1st singular oon nukahtant, oon nukahtanut en oo nukahtant, en oo nukahtanut
2nd singular nukahat et nukaha 2nd singular oot nukahtant, oot nukahtanut et oo nukahtant, et oo nukahtanut
3rd singular nukahtaa ei nukaha 3rd singular ono nukahtant, ono nukahtanut ei oo nukahtant, ei oo nukahtanut
1st plural nukahamma emmä nukaha 1st plural oomma nukahtanneet emmä oo nukahtanneet
2nd plural nukahatta että nukaha 2nd plural ootta nukahtanneet että oo nukahtanneet
3rd plural nukahtaat1), nukahtavat2), nukahettaa evät nukaha, ei nukaheta 3rd plural ovat nukahtanneet evät oo nukahtanneet, ei oo nukahettu
impersonal nukahettaa ei nukaheta impersonal ono nukahettu ei oo nukahettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular nukahin en nukahtant, en nukahtanut 1st singular olin nukahtant, olin nukahtanut en olt nukahtant, en olt nukahtanut
2nd singular nukahit et nukahtant, et nukahtanut 2nd singular olit nukahtant, olit nukahtanut et olt nukahtant, et olt nukahtanut
3rd singular nukahti ei nukahtant, ei nukahtanut 3rd singular oli nukahtant, oli nukahtanut ei olt nukahtant, ei olt nukahtanut
1st plural nukahimma emmä nukahtanneet 1st plural olimma nukahtanneet emmä olleet nukahtanneet
2nd plural nukahitta että nukahtanneet 2nd plural olitta nukahtanneet että olleet nukahtanneet
3rd plural nukahtiit1), nukahtivat2), nukahettii evät nukahtanneet, ei nukahettu 3rd plural olivat nukahtanneet evät olleet nukahtanneet, ei olt nukahettu
impersonal nukahettii ei nukahettu impersonal oli nukahettu ei olt nukahettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular nukahtaisin en nukahtais 1st singular olisin nukahtant, olisin nukahtanut en olis nukahtant, en olis nukahtanut
2nd singular nukahtaisit, nukahtaist1) et nukahtais 2nd singular olisit nukahtant, olisit nukahtanut et olis nukahtant, et olis nukahtanut
3rd singular nukahtais ei nukahtais 3rd singular olis nukahtant, olis nukahtanut ei olis nukahtant, ei olis nukahtanut
1st plural nukahtaisimma emmä nukahtais 1st plural olisimma nukahtanneet emmä olis nukahtanneet
2nd plural nukahtaisitta että nukahtais 2nd plural olisitta nukahtanneet että olis nukahtanneet
3rd plural nukahtaisiit1), nukahtaisivat2), nukahettais evät nukahtais, ei nukahettais 3rd plural olisivat nukahtanneet evät olis nukahtanneet, ei olis nukahettu
impersonal nukahettais ei nukahettais impersonal olis nukahettu ei olis nukahettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular nukaha elä nukaha 2nd singular oo nukahtant, oo nukahtanut elä oo nukahtant, elä oo nukahtanut
3rd singular nukahtakkoo elköö nukahtako 3rd singular olkoo nukahtant, olkoo nukahtanut elköö olko nukahtant, elköö olko nukahtanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural nukahtakkaa elkää nukahtako 2nd plural olkaa nukahtanneet elkää olko nukahtanneet
3rd plural nukahtakkoot elkööt nukahtako, elköö nukahettako 3rd plural olkoot nukahtanneet elkööt olko nukahtanneet, elköö olko nukahettu
impersonal nukahettakoo elköö nukahettako impersonal olkoo nukahettu elköö olko nukahettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular nukahtanen en nukahtane
2nd singular nukahtanet et nukahtane
3rd singular nukahtannoo ei nukahtane
1st plural nukahtanemma emmä nukahtane
2nd plural nukahtanetta että nukahtane
3rd plural nukahtannoot evät nukahtane, ei nukahettane
impersonal nukahettanoo ei nukahettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st nukahtaa present nukahtava nukahettava
2nd inessive nukahtaes past nukahtant, nukahtanut nukahettu
instructive nukahtaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (nukahtakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative nukahtammaa
inessive nukahtamas
elative nukahtamast
abessive nukahtamata
4th nominative nukahtamiin
partitive nukahtamista, nukahtamist
Derived terms

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈnukɑhtɑː/, [ˈnukɑhtɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈnukɑhtɑː/, [ˈnuɡ̊ɑhtɑː]
  • Rhymes: -ukɑhtɑː
  • Hyphenation: nu‧kah‧taa

Verb

nukahtaa

  1. inflection of nukahtaissa:
    1. present indicative connegative
    2. second-person singular imperative
    3. second-person singular imperative connegative

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 349
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.