liikautella

Finnish

Etymology

liikauttaa +‎ -ella

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈliːkɑu̯telːɑˣ/, [ˈliːkɑ̝u̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): lii‧kau‧tel‧la

Verb

liikautella

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of liikauttaa (“to move (slightly)”)

Conjugation
Inflection of liikautella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liikauttelen en liikauttele 1st sing. olen liikautellut en ole liikautellut
2nd sing. liikauttelet et liikauttele 2nd sing. olet liikautellut et ole liikautellut
3rd sing. liikauttelee ei liikauttele 3rd sing. on liikautellut ei ole liikautellut
1st plur. liikauttelemme emme liikauttele 1st plur. olemme liikautelleet emme ole liikautelleet
2nd plur. liikauttelette ette liikauttele 2nd plur. olette liikautelleet ette ole liikautelleet
3rd plur. liikauttelevat eivät liikauttele 3rd plur. ovat liikautelleet eivät ole liikautelleet
passive liikautellaan ei liikautella passive on liikauteltu ei ole liikauteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liikauttelin en liikautellut 1st sing. olin liikautellut en ollut liikautellut
2nd sing. liikauttelit et liikautellut 2nd sing. olit liikautellut et ollut liikautellut
3rd sing. liikautteli ei liikautellut 3rd sing. oli liikautellut ei ollut liikautellut
1st plur. liikauttelimme emme liikautelleet 1st plur. olimme liikautelleet emme olleet liikautelleet
2nd plur. liikauttelitte ette liikautelleet 2nd plur. olitte liikautelleet ette olleet liikautelleet
3rd plur. liikauttelivat eivät liikautelleet 3rd plur. olivat liikautelleet eivät olleet liikautelleet
passive liikauteltiin ei liikauteltu passive oli liikauteltu ei ollut liikauteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liikauttelisin en liikauttelisi 1st sing. olisin liikautellut en olisi liikautellut
2nd sing. liikauttelisit et liikauttelisi 2nd sing. olisit liikautellut et olisi liikautellut
3rd sing. liikauttelisi ei liikauttelisi 3rd sing. olisi liikautellut ei olisi liikautellut
1st plur. liikauttelisimme emme liikauttelisi 1st plur. olisimme liikautelleet emme olisi liikautelleet
2nd plur. liikauttelisitte ette liikauttelisi 2nd plur. olisitte liikautelleet ette olisi liikautelleet
3rd plur. liikauttelisivat eivät liikauttelisi 3rd plur. olisivat liikautelleet eivät olisi liikautelleet
passive liikauteltaisiin ei liikauteltaisi passive olisi liikauteltu ei olisi liikauteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. liikauttele älä liikauttele 2nd sing. — —
3rd sing. liikautelkoon älköön liikautelko 3rd sing. olkoon liikautellut älköön olko liikautellut
1st plur. liikautelkaamme älkäämme liikautelko 1st plur. — —
2nd plur. liikautelkaa älkää liikautelko 2nd plur. — —
3rd plur. liikautelkoot älkööt liikautelko 3rd plur. olkoot liikautelleet älkööt olko liikautelleet
passive liikauteltakoon älköön liikauteltako passive olkoon liikauteltu älköön olko liikauteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. liikautellen en liikautelle 1st sing. lienen liikautellut en liene liikautellut
2nd sing. liikautellet et liikautelle 2nd sing. lienet liikautellut et liene liikautellut
3rd sing. liikautellee ei liikautelle 3rd sing. lienee liikautellut ei liene liikautellut
1st plur. liikautellemme emme liikautelle 1st plur. lienemme liikautelleet emme liene liikautelleet
2nd plur. liikautellette ette liikautelle 2nd plur. lienette liikautelleet ette liene liikautelleet
3rd plur. liikautellevat eivät liikautelle 3rd plur. lienevät liikautelleet eivät liene liikautelleet
passive liikauteltaneen ei liikauteltane passive lienee liikauteltu ei liene liikauteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st liikautella present liikautteleva liikauteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liikautellakseni liikautellaksemme
2nd liikautellaksesi liikautellaksenne
3rd liikautellakseen
liikautellaksensa
 past liikautellut liikauteltu
2nd inessive2 liikautellessa liikauteltaessa agent3 liikauttelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liikautellessani liikautellessamme
2nd liikautellessasi liikautellessanne
3rd liikautellessaan
liikautellessansa
 negative liikauttelematon
instructive liikautellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive liikauttelemassa —
elative liikauttelemasta —
illative liikauttelemaan —
adessive liikauttelemalla —
abessive liikauttelematta —
instructive liikautteleman liikauteltaman
4th4 verbal noun liikautteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st liikauttelemaisillani liikauttelemaisillamme
2nd liikauttelemaisillasi liikauttelemaisillanne
3rd liikauttelemaisillaan
liikauttelemaisillansa

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.