laukopäivä

Ingrian

Etymology

From Old Norse laug (pool) + päivä (day), partial calque of Old Norse laugardagr. Cognates include Estonian laupäev and Votic laukopäive.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlɑu̯kopæi̯ʋæ/, [ˈɫɑu̯kŏ̞pəʋ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlɑu̯kopæi̯ʋæ/, [ˈɫɑu̯ɡ̊o̞ˌpæi̯ʋæ]
  • Rhymes: -ɑu̯kopæi̯ʋ, -æi̯ʋæ
  • Hyphenation: lau‧ko‧päi‧vä

Noun

laukopäivä

  1. (chiefly Ala-Laukaa) Synonym of soovotta

Declension

Declension of laukopäivä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative laukopäivä laukopäivät
genitive laukopäivän laukopäiviin
partitive laukopäivää laukopäiviä
illative laukopäivää laukopäivii
inessive laukopäivääs laukopäiviis
elative laukopäiväst laukopäivist
allative laukopäivälle laukopäiville
adessive laukopäivääl laukopäiviil
ablative laukopäivält laukopäivilt
translative laukopäiväks laukopäiviks
essive laukopäivännä, laukopäivään laukopäivinnä, laukopäiviin
exessive1) laukopäivänt laukopäivint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 252
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.