koventaa

Finnish

Etymology 1

kova + -ntaa (factitive aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoʋentɑːˣ/, [ˈko̞ʋe̞n̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -oʋentɑː
  • Syllabification(key): ko‧ven‧taa

Verb

koventaa

  1. (transitive) to harden
Conjugation
Inflection of koventaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kovennan en kovenna 1st sing. olen koventanut en ole koventanut
2nd sing. kovennat et kovenna 2nd sing. olet koventanut et ole koventanut
3rd sing. koventaa ei kovenna 3rd sing. on koventanut ei ole koventanut
1st plur. kovennamme emme kovenna 1st plur. olemme koventaneet emme ole koventaneet
2nd plur. kovennatte ette kovenna 2nd plur. olette koventaneet ette ole koventaneet
3rd plur. koventavat eivät kovenna 3rd plur. ovat koventaneet eivät ole koventaneet
passive kovennetaan ei kovenneta passive on kovennettu ei ole kovennettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kovensin en koventanut 1st sing. olin koventanut en ollut koventanut
2nd sing. kovensit et koventanut 2nd sing. olit koventanut et ollut koventanut
3rd sing. kovensi ei koventanut 3rd sing. oli koventanut ei ollut koventanut
1st plur. kovensimme emme koventaneet 1st plur. olimme koventaneet emme olleet koventaneet
2nd plur. kovensitte ette koventaneet 2nd plur. olitte koventaneet ette olleet koventaneet
3rd plur. kovensivat eivät koventaneet 3rd plur. olivat koventaneet eivät olleet koventaneet
passive kovennettiin ei kovennettu passive oli kovennettu ei ollut kovennettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koventaisin en koventaisi 1st sing. olisin koventanut en olisi koventanut
2nd sing. koventaisit et koventaisi 2nd sing. olisit koventanut et olisi koventanut
3rd sing. koventaisi ei koventaisi 3rd sing. olisi koventanut ei olisi koventanut
1st plur. koventaisimme emme koventaisi 1st plur. olisimme koventaneet emme olisi koventaneet
2nd plur. koventaisitte ette koventaisi 2nd plur. olisitte koventaneet ette olisi koventaneet
3rd plur. koventaisivat eivät koventaisi 3rd plur. olisivat koventaneet eivät olisi koventaneet
passive kovennettaisiin ei kovennettaisi passive olisi kovennettu ei olisi kovennettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kovenna älä kovenna 2nd sing.
3rd sing. koventakoon älköön koventako 3rd sing. olkoon koventanut älköön olko koventanut
1st plur. koventakaamme älkäämme koventako 1st plur.
2nd plur. koventakaa älkää koventako 2nd plur.
3rd plur. koventakoot älkööt koventako 3rd plur. olkoot koventaneet älkööt olko koventaneet
passive kovennettakoon älköön kovennettako passive olkoon kovennettu älköön olko kovennettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koventanen en koventane 1st sing. lienen koventanut en liene koventanut
2nd sing. koventanet et koventane 2nd sing. lienet koventanut et liene koventanut
3rd sing. koventanee ei koventane 3rd sing. lienee koventanut ei liene koventanut
1st plur. koventanemme emme koventane 1st plur. lienemme koventaneet emme liene koventaneet
2nd plur. koventanette ette koventane 2nd plur. lienette koventaneet ette liene koventaneet
3rd plur. koventanevat eivät koventane 3rd plur. lienevät koventaneet eivät liene koventaneet
passive kovennettaneen ei kovennettane passive lienee kovennettu ei liene kovennettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koventaa present koventava kovennettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koventaakseni koventaaksemme
2nd koventaaksesi koventaaksenne
3rd koventaakseen
koventaaksensa
past koventanut kovennettu
2nd inessive2 koventaessa kovennettaessa agent3 koventama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koventaessani koventaessamme
2nd koventaessasi koventaessanne
3rd koventaessaan
koventaessansa
negative koventamaton
instructive koventaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form koventaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive koventamassa
elative koventamasta
illative koventamaan
adessive koventamalla
abessive koventamatta
instructive koventaman kovennettaman
4th4 verbal noun koventaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koventamaisillani koventamaisillamme
2nd koventamaisillasi koventamaisillanne
3rd koventamaisillaan
koventamaisillansa
Derived terms

Further reading

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoʋentɑː/, [ˈko̞ʋe̞n̪t̪ɑ̝ː]
  • Rhymes: -oʋentɑː
  • Syllabification(key): ko‧ven‧taa

Verb

koventaa

  1. third-person singular present indicative of koventaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.