kotiutua

Finnish

Etymology

koti (“home”) +‎ -utua. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1836.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkotiu̯tuɑˣ/, [ˈko̞t̪iu̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): ko‧tiu‧tu‧a

Verb

kotiutua (intransitive)

  1. to nest, settle (to settle into a home)
    Pidimme uudesta talosta ja kotiuduimme kahdessa päivässä!
    We loved the new house and were nesting there in two days!
  2. to return home after a long absence, such as from military service
  3. to acculture (to familiarize oneself with, and adopt a new culture)

Conjugation
Inflection of kotiutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kotiudun en kotiudu 1st sing. olen kotiutunut en ole kotiutunut
2nd sing. kotiudut et kotiudu 2nd sing. olet kotiutunut et ole kotiutunut
3rd sing. kotiutuu ei kotiudu 3rd sing. on kotiutunut ei ole kotiutunut
1st plur. kotiudumme emme kotiudu 1st plur. olemme kotiutuneet emme ole kotiutuneet
2nd plur. kotiudutte ette kotiudu 2nd plur. olette kotiutuneet ette ole kotiutuneet
3rd plur. kotiutuvat eivät kotiudu 3rd plur. ovat kotiutuneet eivät ole kotiutuneet
passive kotiudutaan ei kotiuduta passive on kotiuduttu ei ole kotiuduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kotiuduin en kotiutunut 1st sing. olin kotiutunut en ollut kotiutunut
2nd sing. kotiuduit et kotiutunut 2nd sing. olit kotiutunut et ollut kotiutunut
3rd sing. kotiutui ei kotiutunut 3rd sing. oli kotiutunut ei ollut kotiutunut
1st plur. kotiuduimme emme kotiutuneet 1st plur. olimme kotiutuneet emme olleet kotiutuneet
2nd plur. kotiuduitte ette kotiutuneet 2nd plur. olitte kotiutuneet ette olleet kotiutuneet
3rd plur. kotiutuivat eivät kotiutuneet 3rd plur. olivat kotiutuneet eivät olleet kotiutuneet
passive kotiuduttiin ei kotiuduttu passive oli kotiuduttu ei ollut kotiuduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kotiutuisin en kotiutuisi 1st sing. olisin kotiutunut en olisi kotiutunut
2nd sing. kotiutuisit et kotiutuisi 2nd sing. olisit kotiutunut et olisi kotiutunut
3rd sing. kotiutuisi ei kotiutuisi 3rd sing. olisi kotiutunut ei olisi kotiutunut
1st plur. kotiutuisimme emme kotiutuisi 1st plur. olisimme kotiutuneet emme olisi kotiutuneet
2nd plur. kotiutuisitte ette kotiutuisi 2nd plur. olisitte kotiutuneet ette olisi kotiutuneet
3rd plur. kotiutuisivat eivät kotiutuisi 3rd plur. olisivat kotiutuneet eivät olisi kotiutuneet
passive kotiuduttaisiin ei kotiuduttaisi passive olisi kotiuduttu ei olisi kotiuduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kotiudu älä kotiudu 2nd sing. — —
3rd sing. kotiutukoon älköön kotiutuko 3rd sing. olkoon kotiutunut älköön olko kotiutunut
1st plur. kotiutukaamme älkäämme kotiutuko 1st plur. — —
2nd plur. kotiutukaa älkää kotiutuko 2nd plur. — —
3rd plur. kotiutukoot älkööt kotiutuko 3rd plur. olkoot kotiutuneet älkööt olko kotiutuneet
passive kotiuduttakoon älköön kotiuduttako passive olkoon kotiuduttu älköön olko kotiuduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kotiutunen en kotiutune 1st sing. lienen kotiutunut en liene kotiutunut
2nd sing. kotiutunet et kotiutune 2nd sing. lienet kotiutunut et liene kotiutunut
3rd sing. kotiutunee ei kotiutune 3rd sing. lienee kotiutunut ei liene kotiutunut
1st plur. kotiutunemme emme kotiutune 1st plur. lienemme kotiutuneet emme liene kotiutuneet
2nd plur. kotiutunette ette kotiutune 2nd plur. lienette kotiutuneet ette liene kotiutuneet
3rd plur. kotiutunevat eivät kotiutune 3rd plur. lienevät kotiutuneet eivät liene kotiutuneet
passive kotiuduttaneen ei kotiuduttane passive lienee kotiuduttu ei liene kotiuduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kotiutua present kotiutuva kotiuduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kotiutuakseni kotiutuaksemme
2nd kotiutuaksesi kotiutuaksenne
3rd kotiutuakseen
kotiutuaksensa
 past kotiutunut kotiuduttu
2nd inessive2 kotiutuessa kotiuduttaessa agent3 kotiutuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kotiutuessani kotiutuessamme
2nd kotiutuessasi kotiutuessanne
3rd kotiutuessaan
kotiutuessansa
 negative kotiutumaton
instructive kotiutuen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kotiutumassa —
elative kotiutumasta —
illative kotiutumaan —
adessive kotiutumalla —
abessive kotiutumatta —
instructive kotiutuman kotiuduttaman
4th4 verbal noun kotiutuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kotiutumaisillani kotiutumaisillamme
2nd kotiutumaisillasi kotiutumaisillanne
3rd kotiutumaisillaan
kotiutumaisillansa

Synonyms
  • (to settle into a home): käydä taloksi
  • (to acculture): kotoutua, akkulturoitua

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.