koputella

Finnish

Etymology

From koputtaa + -ella.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoputelːɑˣ/, [ˈko̞puˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): ko‧pu‧tel‧la

Verb

koputella

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of koputtaa (to knock)

Conjugation

Inflection of koputella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koputtelen en koputtele 1st sing. olen koputellut en ole koputellut
2nd sing. koputtelet et koputtele 2nd sing. olet koputellut et ole koputellut
3rd sing. koputtelee ei koputtele 3rd sing. on koputellut ei ole koputellut
1st plur. koputtelemme emme koputtele 1st plur. olemme koputelleet emme ole koputelleet
2nd plur. koputtelette ette koputtele 2nd plur. olette koputelleet ette ole koputelleet
3rd plur. koputtelevat eivät koputtele 3rd plur. ovat koputelleet eivät ole koputelleet
passive koputellaan ei koputella passive on koputeltu ei ole koputeltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koputtelin en koputellut 1st sing. olin koputellut en ollut koputellut
2nd sing. koputtelit et koputellut 2nd sing. olit koputellut et ollut koputellut
3rd sing. koputteli ei koputellut 3rd sing. oli koputellut ei ollut koputellut
1st plur. koputtelimme emme koputelleet 1st plur. olimme koputelleet emme olleet koputelleet
2nd plur. koputtelitte ette koputelleet 2nd plur. olitte koputelleet ette olleet koputelleet
3rd plur. koputtelivat eivät koputelleet 3rd plur. olivat koputelleet eivät olleet koputelleet
passive koputeltiin ei koputeltu passive oli koputeltu ei ollut koputeltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koputtelisin en koputtelisi 1st sing. olisin koputellut en olisi koputellut
2nd sing. koputtelisit et koputtelisi 2nd sing. olisit koputellut et olisi koputellut
3rd sing. koputtelisi ei koputtelisi 3rd sing. olisi koputellut ei olisi koputellut
1st plur. koputtelisimme emme koputtelisi 1st plur. olisimme koputelleet emme olisi koputelleet
2nd plur. koputtelisitte ette koputtelisi 2nd plur. olisitte koputelleet ette olisi koputelleet
3rd plur. koputtelisivat eivät koputtelisi 3rd plur. olisivat koputelleet eivät olisi koputelleet
passive koputeltaisiin ei koputeltaisi passive olisi koputeltu ei olisi koputeltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. koputtele älä koputtele 2nd sing.
3rd sing. koputelkoon älköön koputelko 3rd sing. olkoon koputellut älköön olko koputellut
1st plur. koputelkaamme älkäämme koputelko 1st plur.
2nd plur. koputelkaa älkää koputelko 2nd plur.
3rd plur. koputelkoot älkööt koputelko 3rd plur. olkoot koputelleet älkööt olko koputelleet
passive koputeltakoon älköön koputeltako passive olkoon koputeltu älköön olko koputeltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koputellen en koputelle 1st sing. lienen koputellut en liene koputellut
2nd sing. koputellet et koputelle 2nd sing. lienet koputellut et liene koputellut
3rd sing. koputellee ei koputelle 3rd sing. lienee koputellut ei liene koputellut
1st plur. koputellemme emme koputelle 1st plur. lienemme koputelleet emme liene koputelleet
2nd plur. koputellette ette koputelle 2nd plur. lienette koputelleet ette liene koputelleet
3rd plur. koputellevat eivät koputelle 3rd plur. lienevät koputelleet eivät liene koputelleet
passive koputeltaneen ei koputeltane passive lienee koputeltu ei liene koputeltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koputella present koputteleva koputeltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koputellakseni koputellaksemme
2nd koputellaksesi koputellaksenne
3rd koputellakseen
koputellaksensa
past koputellut koputeltu
2nd inessive2 koputellessa koputeltaessa agent3 koputtelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koputellessani koputellessamme
2nd koputellessasi koputellessanne
3rd koputellessaan
koputellessansa
negative koputtelematon
instructive koputellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive koputtelemassa
elative koputtelemasta
illative koputtelemaan
adessive koputtelemalla
abessive koputtelematta
instructive koputteleman koputeltaman
4th4 verbal noun koputteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st koputtelemaisillani koputtelemaisillamme
2nd koputtelemaisillasi koputtelemaisillanne
3rd koputtelemaisillaan
koputtelemaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.