kokuttaa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkokutːɑː/, [ˈko̞kutːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkokutːɑː/, [ˈko̞ɡ̊utːɑː]
  • Rhymes: -okutːɑː
  • Hyphenation: ko‧kut‧taa

Verb

kokuttaa

  1. (intransitive) to knock
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 58:
      Varraa, varraa lapset tulloot, șkoulun uksee kokuttaat.
      Early, early the children go out, they knock on the school's door.

Conjugation
Conjugation of kokuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kokutan en kokuta 1st singular oon kokuttant, oon kokuttanut en oo kokuttant, en oo kokuttanut
2nd singular kokutat et kokuta 2nd singular oot kokuttant, oot kokuttanut et oo kokuttant, et oo kokuttanut
3rd singular kokuttaa ei kokuta 3rd singular ono kokuttant, ono kokuttanut ei oo kokuttant, ei oo kokuttanut
1st plural kokutamma emmä kokuta 1st plural oomma kokuttanneet emmä oo kokuttanneet
2nd plural kokutatta että kokuta 2nd plural ootta kokuttanneet että oo kokuttanneet
3rd plural kokuttaat1), kokuttavat2), kokutettaa evät kokuta, ei kokuteta 3rd plural ovat kokuttanneet evät oo kokuttanneet, ei oo kokutettu
impersonal kokutettaa ei kokuteta impersonal ono kokutettu ei oo kokutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kokutin en kokuttant, en kokuttanut 1st singular olin kokuttant, olin kokuttanut en olt kokuttant, en olt kokuttanut
2nd singular kokutit et kokuttant, et kokuttanut 2nd singular olit kokuttant, olit kokuttanut et olt kokuttant, et olt kokuttanut
3rd singular kokutti ei kokuttant, ei kokuttanut 3rd singular oli kokuttant, oli kokuttanut ei olt kokuttant, ei olt kokuttanut
1st plural kokutimma emmä kokuttanneet 1st plural olimma kokuttanneet emmä olleet kokuttanneet
2nd plural kokutitta että kokuttanneet 2nd plural olitta kokuttanneet että olleet kokuttanneet
3rd plural kokuttiit1), kokuttivat2), kokutettii evät kokuttanneet, ei kokutettu 3rd plural olivat kokuttanneet evät olleet kokuttanneet, ei olt kokutettu
impersonal kokutettii ei kokutettu impersonal oli kokutettu ei olt kokutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kokuttaisin en kokuttais 1st singular olisin kokuttant, olisin kokuttanut en olis kokuttant, en olis kokuttanut
2nd singular kokuttaisit, kokuttaist1) et kokuttais 2nd singular olisit kokuttant, olisit kokuttanut et olis kokuttant, et olis kokuttanut
3rd singular kokuttais ei kokuttais 3rd singular olis kokuttant, olis kokuttanut ei olis kokuttant, ei olis kokuttanut
1st plural kokuttaisimma emmä kokuttais 1st plural olisimma kokuttanneet emmä olis kokuttanneet
2nd plural kokuttaisitta että kokuttais 2nd plural olisitta kokuttanneet että olis kokuttanneet
3rd plural kokuttaisiit1), kokuttaisivat2), kokutettais evät kokuttais, ei kokutettais 3rd plural olisivat kokuttanneet evät olis kokuttanneet, ei olis kokutettu
impersonal kokutettais ei kokutettais impersonal olis kokutettu ei olis kokutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kokuta elä kokuta 2nd singular oo kokuttant, oo kokuttanut elä oo kokuttant, elä oo kokuttanut
3rd singular kokuttakkoo elköö kokuttako 3rd singular olkoo kokuttant, olkoo kokuttanut elköö olko kokuttant, elköö olko kokuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kokuttakkaa elkää kokuttako 2nd plural olkaa kokuttanneet elkää olko kokuttanneet
3rd plural kokuttakkoot elkööt kokuttako, elköö kokutettako 3rd plural olkoot kokuttanneet elkööt olko kokuttanneet, elköö olko kokutettu
impersonal kokutettakoo elköö kokutettako impersonal olkoo kokutettu elköö olko kokutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kokuttanen en kokuttane
2nd singular kokuttanet et kokuttane
3rd singular kokuttannoo ei kokuttane
1st plural kokuttanemma emmä kokuttane
2nd plural kokuttanetta että kokuttane
3rd plural kokuttannoot evät kokuttane, ei kokutettane
impersonal kokutettanoo ei kokutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kokuttaa present kokuttava kokutettava
2nd inessive kokuttaes past kokuttant, kokuttanut kokutettu
instructive kokuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kokuttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kokuttammaa
inessive kokuttamas
elative kokuttamast
abessive kokuttamata
4th nominative kokuttamiin
partitive kokuttamista, kokuttamist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 181
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.