kiillellä

Finnish

Etymology

kiiltää + -ellä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːlːelːæˣ/, [ˈk̟iːlːe̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -iːlːelːæ
  • Syllabification(key): kiil‧lel‧lä

Verb

kiillellä

  1. (intransitive) to glitter, to glisten

Conjugation

Inflection of kiillellä (Kotus type 67*I/tulla, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiiltelen en kiiltele 1st sing. olen kiillellyt en ole kiillellyt
2nd sing. kiiltelet et kiiltele 2nd sing. olet kiillellyt et ole kiillellyt
3rd sing. kiiltelee ei kiiltele 3rd sing. on kiillellyt ei ole kiillellyt
1st plur. kiiltelemme emme kiiltele 1st plur. olemme kiillelleet emme ole kiillelleet
2nd plur. kiiltelette ette kiiltele 2nd plur. olette kiillelleet ette ole kiillelleet
3rd plur. kiiltelevät eivät kiiltele 3rd plur. ovat kiillelleet eivät ole kiillelleet
passive kiillellään ei kiillellä passive on kiillelty ei ole kiillelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiiltelin en kiillellyt 1st sing. olin kiillellyt en ollut kiillellyt
2nd sing. kiiltelit et kiillellyt 2nd sing. olit kiillellyt et ollut kiillellyt
3rd sing. kiilteli ei kiillellyt 3rd sing. oli kiillellyt ei ollut kiillellyt
1st plur. kiiltelimme emme kiillelleet 1st plur. olimme kiillelleet emme olleet kiillelleet
2nd plur. kiiltelitte ette kiillelleet 2nd plur. olitte kiillelleet ette olleet kiillelleet
3rd plur. kiiltelivät eivät kiillelleet 3rd plur. olivat kiillelleet eivät olleet kiillelleet
passive kiilleltiin ei kiillelty passive oli kiillelty ei ollut kiillelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiiltelisin en kiiltelisi 1st sing. olisin kiillellyt en olisi kiillellyt
2nd sing. kiiltelisit et kiiltelisi 2nd sing. olisit kiillellyt et olisi kiillellyt
3rd sing. kiiltelisi ei kiiltelisi 3rd sing. olisi kiillellyt ei olisi kiillellyt
1st plur. kiiltelisimme emme kiiltelisi 1st plur. olisimme kiillelleet emme olisi kiillelleet
2nd plur. kiiltelisitte ette kiiltelisi 2nd plur. olisitte kiillelleet ette olisi kiillelleet
3rd plur. kiiltelisivät eivät kiiltelisi 3rd plur. olisivat kiillelleet eivät olisi kiillelleet
passive kiilleltäisiin ei kiilleltäisi passive olisi kiillelty ei olisi kiillelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kiiltele älä kiiltele 2nd sing.
3rd sing. kiillelköön älköön kiillelkö 3rd sing. olkoon kiillellyt älköön olko kiillellyt
1st plur. kiillelkäämme älkäämme kiillelkö 1st plur.
2nd plur. kiillelkää älkää kiillelkö 2nd plur.
3rd plur. kiillelkööt älkööt kiillelkö 3rd plur. olkoot kiillelleet älkööt olko kiillelleet
passive kiilleltäköön älköön kiilleltäkö passive olkoon kiillelty älköön olko kiillelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiillellen en kiillelle 1st sing. lienen kiillellyt en liene kiillellyt
2nd sing. kiillellet et kiillelle 2nd sing. lienet kiillellyt et liene kiillellyt
3rd sing. kiillellee ei kiillelle 3rd sing. lienee kiillellyt ei liene kiillellyt
1st plur. kiillellemme emme kiillelle 1st plur. lienemme kiillelleet emme liene kiillelleet
2nd plur. kiillellette ette kiillelle 2nd plur. lienette kiillelleet ette liene kiillelleet
3rd plur. kiillellevät eivät kiillelle 3rd plur. lienevät kiillelleet eivät liene kiillelleet
passive kiilleltäneen ei kiilleltäne passive lienee kiillelty ei liene kiillelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiillellä present kiiltelevä kiilleltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiillelläkseni kiillelläksemme
2nd kiillelläksesi kiillelläksenne
3rd kiillelläkseen
kiillelläksensä
past kiillellyt kiillelty
2nd inessive2 kiillellessä kiilleltäessä agent3 kiiltelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiillellessäni kiillellessämme
2nd kiillellessäsi kiillellessänne
3rd kiillellessään
kiillellessänsä
negative kiiltelemätön
instructive kiillellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kiiltelemässä
elative kiiltelemästä
illative kiiltelemään
adessive kiiltelemällä
abessive kiiltelemättä
instructive kiiltelemän kiilleltämän
4th4 verbal noun kiilteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiiltelemäisilläni kiiltelemäisillämme
2nd kiiltelemäisilläsi kiiltelemäisillänne
3rd kiiltelemäisillään
kiiltelemäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.