kiellellä

Finnish

Etymology

kieltää + -ellä (frequentative aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯lːelːæˣ/, [ˈk̟ie̞̯lːe̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ielːelːæ
  • Syllabification(key): kiel‧lel‧lä

Verb

kiellellä

  1. (transitive) frequentative of kieltää (to forbid or deny)

Conjugation

Inflection of kiellellä (Kotus type 67*I/tulla, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kieltelen en kieltele 1st sing. olen kiellellyt en ole kiellellyt
2nd sing. kieltelet et kieltele 2nd sing. olet kiellellyt et ole kiellellyt
3rd sing. kieltelee ei kieltele 3rd sing. on kiellellyt ei ole kiellellyt
1st plur. kieltelemme emme kieltele 1st plur. olemme kiellelleet emme ole kiellelleet
2nd plur. kieltelette ette kieltele 2nd plur. olette kiellelleet ette ole kiellelleet
3rd plur. kieltelevät eivät kieltele 3rd plur. ovat kiellelleet eivät ole kiellelleet
passive kiellellään ei kiellellä passive on kiellelty ei ole kiellelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kieltelin en kiellellyt 1st sing. olin kiellellyt en ollut kiellellyt
2nd sing. kieltelit et kiellellyt 2nd sing. olit kiellellyt et ollut kiellellyt
3rd sing. kielteli ei kiellellyt 3rd sing. oli kiellellyt ei ollut kiellellyt
1st plur. kieltelimme emme kiellelleet 1st plur. olimme kiellelleet emme olleet kiellelleet
2nd plur. kieltelitte ette kiellelleet 2nd plur. olitte kiellelleet ette olleet kiellelleet
3rd plur. kieltelivät eivät kiellelleet 3rd plur. olivat kiellelleet eivät olleet kiellelleet
passive kielleltiin ei kiellelty passive oli kiellelty ei ollut kiellelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kieltelisin en kieltelisi 1st sing. olisin kiellellyt en olisi kiellellyt
2nd sing. kieltelisit et kieltelisi 2nd sing. olisit kiellellyt et olisi kiellellyt
3rd sing. kieltelisi ei kieltelisi 3rd sing. olisi kiellellyt ei olisi kiellellyt
1st plur. kieltelisimme emme kieltelisi 1st plur. olisimme kiellelleet emme olisi kiellelleet
2nd plur. kieltelisitte ette kieltelisi 2nd plur. olisitte kiellelleet ette olisi kiellelleet
3rd plur. kieltelisivät eivät kieltelisi 3rd plur. olisivat kiellelleet eivät olisi kiellelleet
passive kielleltäisiin ei kielleltäisi passive olisi kiellelty ei olisi kiellelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kieltele älä kieltele 2nd sing.
3rd sing. kiellelköön älköön kiellelkö 3rd sing. olkoon kiellellyt älköön olko kiellellyt
1st plur. kiellelkäämme älkäämme kiellelkö 1st plur.
2nd plur. kiellelkää älkää kiellelkö 2nd plur.
3rd plur. kiellelkööt älkööt kiellelkö 3rd plur. olkoot kiellelleet älkööt olko kiellelleet
passive kielleltäköön älköön kielleltäkö passive olkoon kiellelty älköön olko kiellelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiellellen en kiellelle 1st sing. lienen kiellellyt en liene kiellellyt
2nd sing. kiellellet et kiellelle 2nd sing. lienet kiellellyt et liene kiellellyt
3rd sing. kiellellee ei kiellelle 3rd sing. lienee kiellellyt ei liene kiellellyt
1st plur. kiellellemme emme kiellelle 1st plur. lienemme kiellelleet emme liene kiellelleet
2nd plur. kiellellette ette kiellelle 2nd plur. lienette kiellelleet ette liene kiellelleet
3rd plur. kiellellevät eivät kiellelle 3rd plur. lienevät kiellelleet eivät liene kiellelleet
passive kielleltäneen ei kielleltäne passive lienee kiellelty ei liene kiellelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiellellä present kieltelevä kielleltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiellelläkseni kiellelläksemme
2nd kiellelläksesi kiellelläksenne
3rd kiellelläkseen
kiellelläksensä
past kiellellyt kiellelty
2nd inessive2 kiellellessä kielleltäessä agent3 kieltelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiellellessäni kiellellessämme
2nd kiellellessäsi kiellellessänne
3rd kiellellessään
kiellellessänsä
negative kieltelemätön
instructive kiellellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kieltelemässä
elative kieltelemästä
illative kieltelemään
adessive kieltelemällä
abessive kieltelemättä
instructive kieltelemän kielleltämän
4th4 verbal noun kielteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kieltelemäisilläni kieltelemäisillämme
2nd kieltelemäisilläsi kieltelemäisillänne
3rd kieltelemäisillään
kieltelemäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.