ketti

Estonian

Noun

ketti

  1. partitive singular of kett
  2. illative singular of kett

Finnish

Etymology

From Russian кетский (ketskij).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈketːi/, [ˈk̟e̞t̪ːi]
  • Rhymes: -etːi
  • Syllabification(key): ket‧ti

Noun

ketti

  1. Ket (person)
  2. Ket (language)
    Synonym: ketin kieli

Declension

Inflection of ketti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative ketti ketit
genitive ketin kettien
partitive kettiä kettejä
illative kettiin ketteihin
singular plural
nominative ketti ketit
accusative nom. ketti ketit
gen. ketin
genitive ketin kettien
partitive kettiä kettejä
inessive ketissä keteissä
elative ketistä keteistä
illative kettiin ketteihin
adessive ketillä keteillä
ablative ketiltä keteiltä
allative ketille keteille
essive kettinä ketteinä
translative ketiksi keteiksi
abessive ketittä keteittä
instructive ketein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ketti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kettini kettini
accusative nom. kettini kettini
gen. kettini
genitive kettini kettieni
partitive kettiäni kettejäni
inessive ketissäni keteissäni
elative ketistäni keteistäni
illative kettiini ketteihini
adessive ketilläni keteilläni
ablative ketiltäni keteiltäni
allative ketilleni keteilleni
essive kettinäni ketteinäni
translative ketikseni keteikseni
abessive ketittäni keteittäni
instructive
comitative ketteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kettisi kettisi
accusative nom. kettisi kettisi
gen. kettisi
genitive kettisi kettiesi
partitive kettiäsi kettejäsi
inessive ketissäsi keteissäsi
elative ketistäsi keteistäsi
illative kettiisi ketteihisi
adessive ketilläsi keteilläsi
ablative ketiltäsi keteiltäsi
allative ketillesi keteillesi
essive kettinäsi ketteinäsi
translative ketiksesi keteiksesi
abessive ketittäsi keteittäsi
instructive
comitative ketteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kettimme kettimme
accusative nom. kettimme kettimme
gen. kettimme
genitive kettimme kettiemme
partitive kettiämme kettejämme
inessive ketissämme keteissämme
elative ketistämme keteistämme
illative kettiimme ketteihimme
adessive ketillämme keteillämme
ablative ketiltämme keteiltämme
allative ketillemme keteillemme
essive kettinämme ketteinämme
translative ketiksemme keteiksemme
abessive ketittämme keteittämme
instructive
comitative ketteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kettinne kettinne
accusative nom. kettinne kettinne
gen. kettinne
genitive kettinne kettienne
partitive kettiänne kettejänne
inessive ketissänne keteissänne
elative ketistänne keteistänne
illative kettiinne ketteihinne
adessive ketillänne keteillänne
ablative ketiltänne keteiltänne
allative ketillenne keteillenne
essive kettinänne ketteinänne
translative ketiksenne keteiksenne
abessive ketittänne keteittänne
instructive
comitative ketteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kettinsä kettinsä
accusative nom. kettinsä kettinsä
gen. kettinsä
genitive kettinsä kettiensä
partitive kettiään
kettiänsä
kettejään
kettejänsä
inessive ketissään
ketissänsä
keteissään
keteissänsä
elative ketistään
ketistänsä
keteistään
keteistänsä
illative kettiinsä ketteihinsä
adessive ketillään
ketillänsä
keteillään
keteillänsä
ablative ketiltään
ketiltänsä
keteiltään
keteiltänsä
allative ketilleen
ketillensä
keteilleen
keteillensä
essive kettinään
kettinänsä
ketteinään
ketteinänsä
translative ketikseen
ketiksensä
keteikseen
keteiksensä
abessive ketittään
ketittänsä
keteittään
keteittänsä
instructive
comitative ketteineen
ketteinensä

Anagrams

Icelandic

Noun

ketti

  1. inflection of köttur:
    1. indefinite dative singular
    2. indefinite accusative plural
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.