kellokukka

Finnish

Etymology

kello +‎ kukka

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkelːoˌkukːɑ/, [ˈk̟e̞lːo̞ˌkukːɑ̝]
  • Rhymes: -ukːɑ
  • Syllabification(key): kel‧lo‧kuk‧ka

Noun

kellokukka

  1. Synonym of kello (“bellflower”)

Declension
Inflection of kellokukka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
nominative kellokukka kellokukat
genitive kellokukan kellokukkien
partitive kellokukkaa kellokukkia
illative kellokukkaan kellokukkiin
singular plural
nominative kellokukka kellokukat
accusative nom. kellokukka kellokukat
gen. kellokukan
genitive kellokukan kellokukkien
kellokukkainrare
partitive kellokukkaa kellokukkia
inessive kellokukassa kellokukissa
elative kellokukasta kellokukista
illative kellokukkaan kellokukkiin
adessive kellokukalla kellokukilla
ablative kellokukalta kellokukilta
allative kellokukalle kellokukille
essive kellokukkana kellokukkina
translative kellokukaksi kellokukiksi
abessive kellokukatta kellokukitta
instructive — kellokukin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kellokukka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kellokukkani kellokukkani
accusative nom. kellokukkani kellokukkani
gen. kellokukkani
genitive kellokukkani kellokukkieni
kellokukkainirare
partitive kellokukkaani kellokukkiani
inessive kellokukassani kellokukissani
elative kellokukastani kellokukistani
illative kellokukkaani kellokukkiini
adessive kellokukallani kellokukillani
ablative kellokukaltani kellokukiltani
allative kellokukalleni kellokukilleni
essive kellokukkanani kellokukkinani
translative kellokukakseni kellokukikseni
abessive kellokukattani kellokukittani
instructive — —
comitative — kellokukkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kellokukkasi kellokukkasi
accusative nom. kellokukkasi kellokukkasi
gen. kellokukkasi
genitive kellokukkasi kellokukkiesi
kellokukkaisirare
partitive kellokukkaasi kellokukkiasi
inessive kellokukassasi kellokukissasi
elative kellokukastasi kellokukistasi
illative kellokukkaasi kellokukkiisi
adessive kellokukallasi kellokukillasi
ablative kellokukaltasi kellokukiltasi
allative kellokukallesi kellokukillesi
essive kellokukkanasi kellokukkinasi
translative kellokukaksesi kellokukiksesi
abessive kellokukattasi kellokukittasi
instructive — —
comitative — kellokukkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kellokukkamme kellokukkamme
accusative nom. kellokukkamme kellokukkamme
gen. kellokukkamme
genitive kellokukkamme kellokukkiemme
kellokukkaimmerare
partitive kellokukkaamme kellokukkiamme
inessive kellokukassamme kellokukissamme
elative kellokukastamme kellokukistamme
illative kellokukkaamme kellokukkiimme
adessive kellokukallamme kellokukillamme
ablative kellokukaltamme kellokukiltamme
allative kellokukallemme kellokukillemme
essive kellokukkanamme kellokukkinamme
translative kellokukaksemme kellokukiksemme
abessive kellokukattamme kellokukittamme
instructive — —
comitative — kellokukkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kellokukkanne kellokukkanne
accusative nom. kellokukkanne kellokukkanne
gen. kellokukkanne
genitive kellokukkanne kellokukkienne
kellokukkainnerare
partitive kellokukkaanne kellokukkianne
inessive kellokukassanne kellokukissanne
elative kellokukastanne kellokukistanne
illative kellokukkaanne kellokukkiinne
adessive kellokukallanne kellokukillanne
ablative kellokukaltanne kellokukiltanne
allative kellokukallenne kellokukillenne
essive kellokukkananne kellokukkinanne
translative kellokukaksenne kellokukiksenne
abessive kellokukattanne kellokukittanne
instructive — —
comitative — kellokukkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kellokukkansa kellokukkansa
accusative nom. kellokukkansa kellokukkansa
gen. kellokukkansa
genitive kellokukkansa kellokukkiensa
kellokukkainsarare
partitive kellokukkaansa kellokukkiaan
kellokukkiansa
inessive kellokukassaan
kellokukassansa		 kellokukissaan
kellokukissansa
elative kellokukastaan
kellokukastansa		 kellokukistaan
kellokukistansa
illative kellokukkaansa kellokukkiinsa
adessive kellokukallaan
kellokukallansa		 kellokukillaan
kellokukillansa
ablative kellokukaltaan
kellokukaltansa		 kellokukiltaan
kellokukiltansa
allative kellokukalleen
kellokukallensa		 kellokukilleen
kellokukillensa
essive kellokukkanaan
kellokukkanansa		 kellokukkinaan
kellokukkinansa
translative kellokukakseen
kellokukaksensa		 kellokukikseen
kellokukiksensa
abessive kellokukattaan
kellokukattansa		 kellokukittaan
kellokukittansa
instructive — —
comitative — kellokukkineen
kellokukkinensa

Further reading

Ingrian
Kellokukka.

Etymology

From kello (“bell”) +‎ kukka (“flower”). Akin to Finnish kellokukka.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkelːoˌkukːɑ/, [ˈke̞ɫːŏ̞ˌkukː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkelːoˌkukːɑ/, [ˈke̞ɫːo̞ˌɡ̊ukːɑ]
  • Rhymes: -ukː, -ukːɑ
  • Hyphenation: kel‧lo‧kuk‧ka

Noun

kellokukka

  1. bellflower, campanula

Declension
Declension of kellokukka (type 3/koira, kk-k gradation)
singular plural
nominative kellokukka kellokukat
genitive kellokukan kellokukkiin
partitive kellokukkaa kellokukkia
illative kellokukkaa kellokukkii
inessive kellokukas kellokukis
elative kellokukast kellokukist
allative kellokukalle kellokukille
adessive kellokukal kellokukil
ablative kellokukalt kellokukilt
translative kellokukaks kellokukiks
essive kellokukkanna, kellokukkaan kellokukkinna, kellokukkiin
exessive1) kellokukkant kellokukkint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 152
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.