kaulata

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑu̯lɑtɑˣ/, [ˈkɑ̝u̯lɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑulɑtɑ
  • Syllabification(key): kau‧la‧ta

Etymology 1

From kaula +‎ -ta.

Verb

kaulata

  1. To girdle a tree
Conjugation
Inflection of kaulata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulaan en kaulaa 1st sing. olen kaulannut en ole kaulannut
2nd sing. kaulaat et kaulaa 2nd sing. olet kaulannut et ole kaulannut
3rd sing. kaulaa ei kaulaa 3rd sing. on kaulannut ei ole kaulannut
1st plur. kaulaamme emme kaulaa 1st plur. olemme kaulanneet emme ole kaulanneet
2nd plur. kaulaatte ette kaulaa 2nd plur. olette kaulanneet ette ole kaulanneet
3rd plur. kaulaavat eivät kaulaa 3rd plur. ovat kaulanneet eivät ole kaulanneet
passive kaulataan ei kaulata passive on kaulattu ei ole kaulattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulasin en kaulannut 1st sing. olin kaulannut en ollut kaulannut
2nd sing. kaulasit et kaulannut 2nd sing. olit kaulannut et ollut kaulannut
3rd sing. kaulasi ei kaulannut 3rd sing. oli kaulannut ei ollut kaulannut
1st plur. kaulasimme emme kaulanneet 1st plur. olimme kaulanneet emme olleet kaulanneet
2nd plur. kaulasitte ette kaulanneet 2nd plur. olitte kaulanneet ette olleet kaulanneet
3rd plur. kaulasivat eivät kaulanneet 3rd plur. olivat kaulanneet eivät olleet kaulanneet
passive kaulattiin ei kaulattu passive oli kaulattu ei ollut kaulattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulaisin en kaulaisi 1st sing. olisin kaulannut en olisi kaulannut
2nd sing. kaulaisit et kaulaisi 2nd sing. olisit kaulannut et olisi kaulannut
3rd sing. kaulaisi ei kaulaisi 3rd sing. olisi kaulannut ei olisi kaulannut
1st plur. kaulaisimme emme kaulaisi 1st plur. olisimme kaulanneet emme olisi kaulanneet
2nd plur. kaulaisitte ette kaulaisi 2nd plur. olisitte kaulanneet ette olisi kaulanneet
3rd plur. kaulaisivat eivät kaulaisi 3rd plur. olisivat kaulanneet eivät olisi kaulanneet
passive kaulattaisiin ei kaulattaisi passive olisi kaulattu ei olisi kaulattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kaulaa älä kaulaa 2nd sing. — —
3rd sing. kaulatkoon älköön kaulatko 3rd sing. olkoon kaulannut älköön olko kaulannut
1st plur. kaulatkaamme älkäämme kaulatko 1st plur. — —
2nd plur. kaulatkaa älkää kaulatko 2nd plur. — —
3rd plur. kaulatkoot älkööt kaulatko 3rd plur. olkoot kaulanneet älkööt olko kaulanneet
passive kaulattakoon älköön kaulattako passive olkoon kaulattu älköön olko kaulattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulannen en kaulanne 1st sing. lienen kaulannut en liene kaulannut
2nd sing. kaulannet et kaulanne 2nd sing. lienet kaulannut et liene kaulannut
3rd sing. kaulannee ei kaulanne 3rd sing. lienee kaulannut ei liene kaulannut
1st plur. kaulannemme emme kaulanne 1st plur. lienemme kaulanneet emme liene kaulanneet
2nd plur. kaulannette ette kaulanne 2nd plur. lienette kaulanneet ette liene kaulanneet
3rd plur. kaulannevat eivät kaulanne 3rd plur. lienevät kaulanneet eivät liene kaulanneet
passive kaulattaneen ei kaulattane passive lienee kaulattu ei liene kaulattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaulata present kaulaava kaulattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulatakseni kaulataksemme
2nd kaulataksesi kaulataksenne
3rd kaulatakseen
kaulataksensa
 past kaulannut kaulattu
2nd inessive2 kaulatessa kaulattaessa agent3 kaulaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulatessani kaulatessamme
2nd kaulatessasi kaulatessanne
3rd kaulatessaan
kaulatessansa
 negative kaulaamaton
instructive kaulaten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kaulaamassa —
elative kaulaamasta —
illative kaulaamaan —
adessive kaulaamalla —
abessive kaulaamatta —
instructive kaulaaman kaulattaman
4th4 verbal noun kaulaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulaamaisillani kaulaamaisillamme
2nd kaulaamaisillasi kaulaamaisillanne
3rd kaulaamaisillaan
kaulaamaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Borrowed from Swedish kavla. See kavel.

Verb

kaulata

  1. To mangle linen in order to even them out, not to dry them
Conjugation
Inflection of kaulata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulaan en kaulaa 1st sing. olen kaulannut en ole kaulannut
2nd sing. kaulaat et kaulaa 2nd sing. olet kaulannut et ole kaulannut
3rd sing. kaulaa ei kaulaa 3rd sing. on kaulannut ei ole kaulannut
1st plur. kaulaamme emme kaulaa 1st plur. olemme kaulanneet emme ole kaulanneet
2nd plur. kaulaatte ette kaulaa 2nd plur. olette kaulanneet ette ole kaulanneet
3rd plur. kaulaavat eivät kaulaa 3rd plur. ovat kaulanneet eivät ole kaulanneet
passive kaulataan ei kaulata passive on kaulattu ei ole kaulattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulasin en kaulannut 1st sing. olin kaulannut en ollut kaulannut
2nd sing. kaulasit et kaulannut 2nd sing. olit kaulannut et ollut kaulannut
3rd sing. kaulasi ei kaulannut 3rd sing. oli kaulannut ei ollut kaulannut
1st plur. kaulasimme emme kaulanneet 1st plur. olimme kaulanneet emme olleet kaulanneet
2nd plur. kaulasitte ette kaulanneet 2nd plur. olitte kaulanneet ette olleet kaulanneet
3rd plur. kaulasivat eivät kaulanneet 3rd plur. olivat kaulanneet eivät olleet kaulanneet
passive kaulattiin ei kaulattu passive oli kaulattu ei ollut kaulattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulaisin en kaulaisi 1st sing. olisin kaulannut en olisi kaulannut
2nd sing. kaulaisit et kaulaisi 2nd sing. olisit kaulannut et olisi kaulannut
3rd sing. kaulaisi ei kaulaisi 3rd sing. olisi kaulannut ei olisi kaulannut
1st plur. kaulaisimme emme kaulaisi 1st plur. olisimme kaulanneet emme olisi kaulanneet
2nd plur. kaulaisitte ette kaulaisi 2nd plur. olisitte kaulanneet ette olisi kaulanneet
3rd plur. kaulaisivat eivät kaulaisi 3rd plur. olisivat kaulanneet eivät olisi kaulanneet
passive kaulattaisiin ei kaulattaisi passive olisi kaulattu ei olisi kaulattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kaulaa älä kaulaa 2nd sing. — —
3rd sing. kaulatkoon älköön kaulatko 3rd sing. olkoon kaulannut älköön olko kaulannut
1st plur. kaulatkaamme älkäämme kaulatko 1st plur. — —
2nd plur. kaulatkaa älkää kaulatko 2nd plur. — —
3rd plur. kaulatkoot älkööt kaulatko 3rd plur. olkoot kaulanneet älkööt olko kaulanneet
passive kaulattakoon älköön kaulattako passive olkoon kaulattu älköön olko kaulattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaulannen en kaulanne 1st sing. lienen kaulannut en liene kaulannut
2nd sing. kaulannet et kaulanne 2nd sing. lienet kaulannut et liene kaulannut
3rd sing. kaulannee ei kaulanne 3rd sing. lienee kaulannut ei liene kaulannut
1st plur. kaulannemme emme kaulanne 1st plur. lienemme kaulanneet emme liene kaulanneet
2nd plur. kaulannette ette kaulanne 2nd plur. lienette kaulanneet ette liene kaulanneet
3rd plur. kaulannevat eivät kaulanne 3rd plur. lienevät kaulanneet eivät liene kaulanneet
passive kaulattaneen ei kaulattane passive lienee kaulattu ei liene kaulattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaulata present kaulaava kaulattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulatakseni kaulataksemme
2nd kaulataksesi kaulataksenne
3rd kaulatakseen
kaulataksensa
 past kaulannut kaulattu
2nd inessive2 kaulatessa kaulattaessa agent3 kaulaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulatessani kaulatessamme
2nd kaulatessasi kaulatessanne
3rd kaulatessaan
kaulatessansa
 negative kaulaamaton
instructive kaulaten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kaulaamassa —
elative kaulaamasta —
illative kaulaamaan —
adessive kaulaamalla —
abessive kaulaamatta —
instructive kaulaaman kaulattaman
4th4 verbal noun kaulaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaulaamaisillani kaulaamaisillamme
2nd kaulaamaisillasi kaulaamaisillanne
3rd kaulaamaisillaan
kaulaamaisillansa
Derived terms

References
  • Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.