kasvo

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kasvo, derived from kasvaa.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑsʋo/, [ˈkɑ̝s̠ʋo̞]
  • Rhymes: -ɑsʋo
  • Syllabification(key): kas‧vo

Noun

kasvo

  1. nominative singular of kasvot
  2. face, figure
    Hän on tunnettu kasvo kampuksella.
    He's a well-known face around the campus.

Declension

Inflection of kasvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kasvo kasvot
genitive kasvon kasvojen
partitive kasvoa kasvoja
illative kasvoon kasvoihin
singular plural
nominative kasvo kasvot
accusative nom. kasvo kasvot
gen. kasvon
genitive kasvon kasvojen
partitive kasvoa kasvoja
inessive kasvossa kasvoissa
elative kasvosta kasvoista
illative kasvoon kasvoihin
adessive kasvolla kasvoilla
ablative kasvolta kasvoilta
allative kasvolle kasvoille
essive kasvona kasvoina
translative kasvoksi kasvoiksi
abessive kasvotta kasvoitta
instructive kasvoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kasvo (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kasvoni kasvoni
accusative nom. kasvoni kasvoni
gen. kasvoni
genitive kasvoni kasvojeni
partitive kasvoani kasvojani
inessive kasvossani kasvoissani
elative kasvostani kasvoistani
illative kasvooni kasvoihini
adessive kasvollani kasvoillani
ablative kasvoltani kasvoiltani
allative kasvolleni kasvoilleni
essive kasvonani kasvoinani
translative kasvokseni kasvoikseni
abessive kasvottani kasvoittani
instructive
comitative kasvoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kasvosi kasvosi
accusative nom. kasvosi kasvosi
gen. kasvosi
genitive kasvosi kasvojesi
partitive kasvoasi kasvojasi
inessive kasvossasi kasvoissasi
elative kasvostasi kasvoistasi
illative kasvoosi kasvoihisi
adessive kasvollasi kasvoillasi
ablative kasvoltasi kasvoiltasi
allative kasvollesi kasvoillesi
essive kasvonasi kasvoinasi
translative kasvoksesi kasvoiksesi
abessive kasvottasi kasvoittasi
instructive
comitative kasvoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kasvomme kasvomme
accusative nom. kasvomme kasvomme
gen. kasvomme
genitive kasvomme kasvojemme
partitive kasvoamme kasvojamme
inessive kasvossamme kasvoissamme
elative kasvostamme kasvoistamme
illative kasvoomme kasvoihimme
adessive kasvollamme kasvoillamme
ablative kasvoltamme kasvoiltamme
allative kasvollemme kasvoillemme
essive kasvonamme kasvoinamme
translative kasvoksemme kasvoiksemme
abessive kasvottamme kasvoittamme
instructive
comitative kasvoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kasvonne kasvonne
accusative nom. kasvonne kasvonne
gen. kasvonne
genitive kasvonne kasvojenne
partitive kasvoanne kasvojanne
inessive kasvossanne kasvoissanne
elative kasvostanne kasvoistanne
illative kasvoonne kasvoihinne
adessive kasvollanne kasvoillanne
ablative kasvoltanne kasvoiltanne
allative kasvollenne kasvoillenne
essive kasvonanne kasvoinanne
translative kasvoksenne kasvoiksenne
abessive kasvottanne kasvoittanne
instructive
comitative kasvoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kasvonsa kasvonsa
accusative nom. kasvonsa kasvonsa
gen. kasvonsa
genitive kasvonsa kasvojensa
partitive kasvoaan
kasvoansa
kasvojaan
kasvojansa
inessive kasvossaan
kasvossansa
kasvoissaan
kasvoissansa
elative kasvostaan
kasvostansa
kasvoistaan
kasvoistansa
illative kasvoonsa kasvoihinsa
adessive kasvollaan
kasvollansa
kasvoillaan
kasvoillansa
ablative kasvoltaan
kasvoltansa
kasvoiltaan
kasvoiltansa
allative kasvolleen
kasvollensa
kasvoilleen
kasvoillensa
essive kasvonaan
kasvonansa
kasvoinaan
kasvoinansa
translative kasvokseen
kasvoksensa
kasvoikseen
kasvoiksensa
abessive kasvottaan
kasvottansa
kasvoittaan
kasvoittansa
instructive
comitative kasvoineen
kasvoinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kasvo (growth), equivalent to kasvaa (to grow) + -o. Cognate with Finnish kasvo (face) and Estonian kasv (advancement).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑsʋo/, [ˈkɑs̠ʋŏ̞̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑsʋo/, [ˈkɑʒ̥ʋo̞]
  • Rhymes: -ɑsʋo
  • Hyphenation: kas‧vo

Noun

kasvo

  1. plant
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:
      Elokkain elo ono yhtehyes kasvoloin elon kera.
      The life of animals is in a connection with the life of plants.
  2. growth
  3. benefit

Declension

Declension of kasvo (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative kasvo kasvot
genitive kasvon kasvoin, kasvoloin
partitive kasvoa kasvoja, kasvoloja
illative kasvoo kasvoi, kasvoloihe
inessive kasvoos kasvois, kasvolois
elative kasvost kasvoist, kasvoloist
allative kasvolle kasvoille, kasvoloille
adessive kasvool kasvoil, kasvoloil
ablative kasvolt kasvoilt, kasvoloilt
translative kasvoks kasvoiks, kasvoloiks
essive kasvonna, kasvoon kasvoinna, kasvoloinna, kasvoin, kasvoloin
exessive1) kasvont kasvoint, kasvoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 142
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.