kartta

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑrtːɑ/, [ˈkɑ̝rt̪ːɑ̝]
  • Rhymes: -ɑrtːɑ
  • Syllabification(key): kart‧ta

Etymology 1

Borrowed from Swedish karta, ultimately from Latin charta, from Ancient Greek χάρτης (khártēs).

Noun

kartta

  1. map (visual representation of an area)
  2. map (diagram of components of an item)
    Synonym: kaavio
  3. (differential geometry, topology) coordinate chart
Declension
Inflection of kartta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
nominative kartta kartat
genitive kartan karttojen
partitive karttaa karttoja
illative karttaan karttoihin
singular plural
nominative kartta kartat
accusative nom. kartta kartat
gen. kartan
genitive kartan karttojen
karttainrare
partitive karttaa karttoja
inessive kartassa kartoissa
elative kartasta kartoista
illative karttaan karttoihin
adessive kartalla kartoilla
ablative kartalta kartoilta
allative kartalle kartoille
essive karttana karttoina
translative kartaksi kartoiksi
abessive kartatta kartoitta
instructive kartoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kartta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative karttani karttani
accusative nom. karttani karttani
gen. karttani
genitive karttani karttojeni
karttainirare
partitive karttaani karttojani
inessive kartassani kartoissani
elative kartastani kartoistani
illative karttaani karttoihini
adessive kartallani kartoillani
ablative kartaltani kartoiltani
allative kartalleni kartoilleni
essive karttanani karttoinani
translative kartakseni kartoikseni
abessive kartattani kartoittani
instructive
comitative karttoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative karttasi karttasi
accusative nom. karttasi karttasi
gen. karttasi
genitive karttasi karttojesi
karttaisirare
partitive karttaasi karttojasi
inessive kartassasi kartoissasi
elative kartastasi kartoistasi
illative karttaasi karttoihisi
adessive kartallasi kartoillasi
ablative kartaltasi kartoiltasi
allative kartallesi kartoillesi
essive karttanasi karttoinasi
translative kartaksesi kartoiksesi
abessive kartattasi kartoittasi
instructive
comitative karttoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative karttamme karttamme
accusative nom. karttamme karttamme
gen. karttamme
genitive karttamme karttojemme
karttaimmerare
partitive karttaamme karttojamme
inessive kartassamme kartoissamme
elative kartastamme kartoistamme
illative karttaamme karttoihimme
adessive kartallamme kartoillamme
ablative kartaltamme kartoiltamme
allative kartallemme kartoillemme
essive karttanamme karttoinamme
translative kartaksemme kartoiksemme
abessive kartattamme kartoittamme
instructive
comitative karttoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative karttanne karttanne
accusative nom. karttanne karttanne
gen. karttanne
genitive karttanne karttojenne
karttainnerare
partitive karttaanne karttojanne
inessive kartassanne kartoissanne
elative kartastanne kartoistanne
illative karttaanne karttoihinne
adessive kartallanne kartoillanne
ablative kartaltanne kartoiltanne
allative kartallenne kartoillenne
essive karttananne karttoinanne
translative kartaksenne kartoiksenne
abessive kartattanne kartoittanne
instructive
comitative karttoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative karttansa karttansa
accusative nom. karttansa karttansa
gen. karttansa
genitive karttansa karttojensa
karttainsarare
partitive karttaansa karttojaan
karttojansa
inessive kartassaan
kartassansa
kartoissaan
kartoissansa
elative kartastaan
kartastansa
kartoistaan
kartoistansa
illative karttaansa karttoihinsa
adessive kartallaan
kartallansa
kartoillaan
kartoillansa
ablative kartaltaan
kartaltansa
kartoiltaan
kartoiltansa
allative kartalleen
kartallensa
kartoilleen
kartoillensa
essive karttanaan
karttanansa
karttoinaan
karttoinansa
translative kartakseen
kartaksensa
kartoikseen
kartoiksensa
abessive kartattaan
kartattansa
kartoittaan
kartoittansa
instructive
comitative karttoineen
karttoinensa
Derived terms
compounds
Descendants
  • Northern Sami: gárta

Further reading

Noun

kartta

  1. partitive singular of karsi

Anagrams

Ingrian

Kartta (1).
Kartta (2).

Etymology

Borrowed from Russian карта (karta). Only distantly related to Finnish kartta and Swedish karta.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkɑrtːɑ/, [ˈkɑrtː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkɑrtːɑ/, [ˈkɑrtːɑ]
  • Rhymes: -ɑrtː, -ɑrtːɑ
  • Hyphenation: kart‧ta

Noun

kartta

  1. map
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 36:
      Yhteiset meil ollaa riissat - perot, krantossit ja kirjat, veel i tetretit i kartat, stoolit, lavvat, sumat, partat, klaassan seinät, klaassan maa.
      We have shared objects - pen tips, pencils and books, also notebooks and maps, chairs, benches, bags, desks, walls of the classroom and the floor of the classroom.
  2. playing card

Declension

Declension of kartta (type 3/kana, tt-t gradation)
singular plural
nominative kartta kartat
genitive kartan karttoin
partitive karttaa karttoja
illative karttaa karttoi
inessive kartaas kartois
elative kartast kartoist
allative kartalle kartoille
adessive kartaal kartoil
ablative kartalt kartoilt
translative kartaks kartoiks
essive karttanna, karttaan karttoinna, karttoin
exessive1) karttant karttoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 139
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.