kanniskella

Finnish

Etymology

kanni- +‎ -skella (frequentative aspect). Compare anniskella for the -e- > -i-, as well as dialectal kanneskella.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑnːiskelːɑˣ/, [ˈkɑ̝nːis̠ˌk̟e̞lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -elːɑ
  • Syllabification(key): kan‧nis‧kel‧la

Verb

kanniskella

  1. (transitive) frequentative of kantaa (“to carry (along)”)

Conjugation
Inflection of kanniskella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanniskelen en kanniskele 1st sing. olen kanniskellut en ole kanniskellut
2nd sing. kanniskelet et kanniskele 2nd sing. olet kanniskellut et ole kanniskellut
3rd sing. kanniskelee ei kanniskele 3rd sing. on kanniskellut ei ole kanniskellut
1st plur. kanniskelemme emme kanniskele 1st plur. olemme kanniskelleet emme ole kanniskelleet
2nd plur. kanniskelette ette kanniskele 2nd plur. olette kanniskelleet ette ole kanniskelleet
3rd plur. kanniskelevat eivät kanniskele 3rd plur. ovat kanniskelleet eivät ole kanniskelleet
passive kanniskellaan ei kanniskella passive on kanniskeltu ei ole kanniskeltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanniskelin en kanniskellut 1st sing. olin kanniskellut en ollut kanniskellut
2nd sing. kanniskelit et kanniskellut 2nd sing. olit kanniskellut et ollut kanniskellut
3rd sing. kanniskeli ei kanniskellut 3rd sing. oli kanniskellut ei ollut kanniskellut
1st plur. kanniskelimme emme kanniskelleet 1st plur. olimme kanniskelleet emme olleet kanniskelleet
2nd plur. kanniskelitte ette kanniskelleet 2nd plur. olitte kanniskelleet ette olleet kanniskelleet
3rd plur. kanniskelivat eivät kanniskelleet 3rd plur. olivat kanniskelleet eivät olleet kanniskelleet
passive kanniskeltiin ei kanniskeltu passive oli kanniskeltu ei ollut kanniskeltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanniskelisin en kanniskelisi 1st sing. olisin kanniskellut en olisi kanniskellut
2nd sing. kanniskelisit et kanniskelisi 2nd sing. olisit kanniskellut et olisi kanniskellut
3rd sing. kanniskelisi ei kanniskelisi 3rd sing. olisi kanniskellut ei olisi kanniskellut
1st plur. kanniskelisimme emme kanniskelisi 1st plur. olisimme kanniskelleet emme olisi kanniskelleet
2nd plur. kanniskelisitte ette kanniskelisi 2nd plur. olisitte kanniskelleet ette olisi kanniskelleet
3rd plur. kanniskelisivat eivät kanniskelisi 3rd plur. olisivat kanniskelleet eivät olisi kanniskelleet
passive kanniskeltaisiin ei kanniskeltaisi passive olisi kanniskeltu ei olisi kanniskeltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kanniskele älä kanniskele 2nd sing. — —
3rd sing. kanniskelkoon älköön kanniskelko 3rd sing. olkoon kanniskellut älköön olko kanniskellut
1st plur. kanniskelkaamme älkäämme kanniskelko 1st plur. — —
2nd plur. kanniskelkaa älkää kanniskelko 2nd plur. — —
3rd plur. kanniskelkoot älkööt kanniskelko 3rd plur. olkoot kanniskelleet älkööt olko kanniskelleet
passive kanniskeltakoon älköön kanniskeltako passive olkoon kanniskeltu älköön olko kanniskeltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kanniskellen en kanniskelle 1st sing. lienen kanniskellut en liene kanniskellut
2nd sing. kanniskellet et kanniskelle 2nd sing. lienet kanniskellut et liene kanniskellut
3rd sing. kanniskellee ei kanniskelle 3rd sing. lienee kanniskellut ei liene kanniskellut
1st plur. kanniskellemme emme kanniskelle 1st plur. lienemme kanniskelleet emme liene kanniskelleet
2nd plur. kanniskellette ette kanniskelle 2nd plur. lienette kanniskelleet ette liene kanniskelleet
3rd plur. kanniskellevat eivät kanniskelle 3rd plur. lienevät kanniskelleet eivät liene kanniskelleet
passive kanniskeltaneen ei kanniskeltane passive lienee kanniskeltu ei liene kanniskeltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kanniskella present kanniskeleva kanniskeltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanniskellakseni kanniskellaksemme
2nd kanniskellaksesi kanniskellaksenne
3rd kanniskellakseen
kanniskellaksensa
 past kanniskellut kanniskeltu
2nd inessive2 kanniskellessa kanniskeltaessa agent3 kanniskelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanniskellessani kanniskellessamme
2nd kanniskellessasi kanniskellessanne
3rd kanniskellessaan
kanniskellessansa
 negative kanniskelematon
instructive kanniskellen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kanniskelemassa —
elative kanniskelemasta —
illative kanniskelemaan —
adessive kanniskelemalla —
abessive kanniskelematta —
instructive kanniskeleman kanniskeltaman
4th4 verbal noun kanniskeleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kanniskelemaisillani kanniskelemaisillamme
2nd kanniskelemaisillasi kanniskelemaisillanne
3rd kanniskelemaisillaan
kanniskelemaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.