köhhiä

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *köhidäk, equivalent to köhä (cough) + -iä. Cognates include Finnish köhiä and Estonian köhida.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkøhiæ/, [ˈkø̞xːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkøhiæ/, [ˈkø̞xˑiæ]
  • Rhymes: -øheː, -øhiæ
  • Hyphenation: köh‧hi‧ä

Verb

köhhiä

  1. (intransitive) to cough
Conjugation
Conjugation of köhhiä (type 7/oppia, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular köhin en köhi 1st singular oon köhint, oon köhinyt en oo köhint, en oo köhinyt
2nd singular köhit et köhi 2nd singular oot köhint, oot köhinyt et oo köhint, et oo köhinyt
3rd singular köhhii ei köhi 3rd singular ono köhint, ono köhinyt ei oo köhint, ei oo köhinyt
1st plural köhimmä emmä köhi 1st plural oomma köhineet emmä oo köhineet
2nd plural köhittä että köhi 2nd plural ootta köhineet että oo köhineet
3rd plural köhhiit1), köhivät2), köhitää evät köhi, ei köhitä 3rd plural ovat köhineet evät oo köhineet, ei oo köhitty
impersonal köhitää ei köhitä impersonal ono köhitty ei oo köhitty
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular köhin en köhint, en köhinyt 1st singular olin köhint, olin köhinyt en olt köhint, en olt köhinyt
2nd singular köhit et köhint, et köhinyt 2nd singular olit köhint, olit köhinyt et olt köhint, et olt köhinyt
3rd singular köhi ei köhint, ei köhinyt 3rd singular oli köhint, oli köhinyt ei olt köhint, ei olt köhinyt
1st plural köhimmä emmä köhineet 1st plural olimma köhineet emmä olleet köhineet
2nd plural köhittä että köhineet 2nd plural olitta köhineet että olleet köhineet
3rd plural köhhiit1), köhivät2), köhittii evät köhineet, ei köhitty 3rd plural olivat köhineet evät olleet köhineet, ei olt köhitty
impersonal köhittii ei köhitty impersonal oli köhitty ei olt köhitty
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular köhisin en köhis 1st singular olisin köhint, olisin köhinyt en olis köhint, en olis köhinyt
2nd singular köhisit, köhhiist1) et köhis 2nd singular olisit köhint, olisit köhinyt et olis köhint, et olis köhinyt
3rd singular köhis ei köhis 3rd singular olis köhint, olis köhinyt ei olis köhint, ei olis köhinyt
1st plural köhisimmä emmä köhis 1st plural olisimma köhineet emmä olis köhineet
2nd plural köhisittä että köhis 2nd plural olisitta köhineet että olis köhineet
3rd plural köhisiit1), köhisivät2), köhittäis evät köhis, ei köhittäis 3rd plural olisivat köhineet evät olis köhineet, ei olis köhitty
impersonal köhittäis ei köhittäis impersonal olis köhitty ei olis köhitty
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular köhi elä köhi 2nd singular oo köhint, oo köhinyt elä oo köhint, elä oo köhinyt
3rd singular köhiköö elköö köhikö 3rd singular olkoo köhint, olkoo köhinyt elköö olko köhint, elköö olko köhinyt
1st plural 1st plural
2nd plural köhikää elkää köhikö 2nd plural olkaa köhineet elkää olko köhineet
3rd plural köhikööt elkööt köhikö, elköö köhittäkö 3rd plural olkoot köhineet elkööt olko köhineet, elköö olko köhitty
impersonal köhittäkköö elköö köhittäkö impersonal olkoo köhitty elköö olko köhitty
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular köhinen en köhine
2nd singular köhinet et köhine
3rd singular köhinöö ei köhine
1st plural köhinemmä emmä köhine
2nd plural köhinettä että köhine
3rd plural köhinööt evät köhine, ei köhittäne
impersonal köhittännöö ei köhittäne
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st köhhiä present köhivä köhittävä
2nd inessive köhijees past köhint, köhinyt köhitty
instructive köhhien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (köhikää) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative köhimää
inessive köhimääs
elative köhimäst
abessive köhimätä
4th nominative köhimiin
partitive köhimistä, köhimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkøhiæ/, [ˈkø̞xːe̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkøhiæ/, [ˈkø̞xˑiæ]
  • Rhymes: -øheː, -øhiæ
  • Hyphenation: köh‧hi‧ä

Noun

köhhiä

  1. partitive plural of köhä

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 240
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.