käännöskieli

Finnish

Etymology

käännös + kieli

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkæːnːøsˌkie̯li/, [ˈk̟æːnːø̞s̠ˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): kään‧nös‧kie‧li

Noun

käännöskieli

  1. translationese, a type of interlanguage as a result of a bad translation

Declension

Inflection of käännöskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative käännöskieli käännöskielet
genitive käännöskielen käännöskielten
käännöskielien
partitive käännöskieltä käännöskieliä
illative käännöskieleen käännöskieliin
singular plural
nominative käännöskieli käännöskielet
accusative nom. käännöskieli käännöskielet
gen. käännöskielen
genitive käännöskielen käännöskielten
käännöskielien
partitive käännöskieltä käännöskieliä
inessive käännöskielessä käännöskielissä
elative käännöskielestä käännöskielistä
illative käännöskieleen käännöskieliin
adessive käännöskielellä käännöskielillä
ablative käännöskieleltä käännöskieliltä
allative käännöskielelle käännöskielille
essive käännöskielenä käännöskielinä
translative käännöskieleksi käännöskieliksi
abessive käännöskielettä käännöskielittä
instructive käännöskielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of käännöskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative käännöskieleni käännöskieleni
accusative nom. käännöskieleni käännöskieleni
gen. käännöskieleni
genitive käännöskieleni käännöskielteni
käännöskielieni
partitive käännöskieltäni käännöskieliäni
inessive käännöskielessäni käännöskielissäni
elative käännöskielestäni käännöskielistäni
illative käännöskieleeni käännöskieliini
adessive käännöskielelläni käännöskielilläni
ablative käännöskieleltäni käännöskieliltäni
allative käännöskielelleni käännöskielilleni
essive käännöskielenäni käännöskielinäni
translative käännöskielekseni käännöskielikseni
abessive käännöskielettäni käännöskielittäni
instructive
comitative käännöskielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative käännöskielesi käännöskielesi
accusative nom. käännöskielesi käännöskielesi
gen. käännöskielesi
genitive käännöskielesi käännöskieltesi
käännöskieliesi
partitive käännöskieltäsi käännöskieliäsi
inessive käännöskielessäsi käännöskielissäsi
elative käännöskielestäsi käännöskielistäsi
illative käännöskieleesi käännöskieliisi
adessive käännöskielelläsi käännöskielilläsi
ablative käännöskieleltäsi käännöskieliltäsi
allative käännöskielellesi käännöskielillesi
essive käännöskielenäsi käännöskielinäsi
translative käännöskieleksesi käännöskieliksesi
abessive käännöskielettäsi käännöskielittäsi
instructive
comitative käännöskielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative käännöskielemme käännöskielemme
accusative nom. käännöskielemme käännöskielemme
gen. käännöskielemme
genitive käännöskielemme käännöskieltemme
käännöskieliemme
partitive käännöskieltämme käännöskieliämme
inessive käännöskielessämme käännöskielissämme
elative käännöskielestämme käännöskielistämme
illative käännöskieleemme käännöskieliimme
adessive käännöskielellämme käännöskielillämme
ablative käännöskieleltämme käännöskieliltämme
allative käännöskielellemme käännöskielillemme
essive käännöskielenämme käännöskielinämme
translative käännöskieleksemme käännöskieliksemme
abessive käännöskielettämme käännöskielittämme
instructive
comitative käännöskielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative käännöskielenne käännöskielenne
accusative nom. käännöskielenne käännöskielenne
gen. käännöskielenne
genitive käännöskielenne käännöskieltenne
käännöskielienne
partitive käännöskieltänne käännöskieliänne
inessive käännöskielessänne käännöskielissänne
elative käännöskielestänne käännöskielistänne
illative käännöskieleenne käännöskieliinne
adessive käännöskielellänne käännöskielillänne
ablative käännöskieleltänne käännöskieliltänne
allative käännöskielellenne käännöskielillenne
essive käännöskielenänne käännöskielinänne
translative käännöskieleksenne käännöskieliksenne
abessive käännöskielettänne käännöskielittänne
instructive
comitative käännöskielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative käännöskielensä käännöskielensä
accusative nom. käännöskielensä käännöskielensä
gen. käännöskielensä
genitive käännöskielensä käännöskieltensä
käännöskieliensä
partitive käännöskieltään
käännöskieltänsä
käännöskieliään
käännöskieliänsä
inessive käännöskielessään
käännöskielessänsä
käännöskielissään
käännöskielissänsä
elative käännöskielestään
käännöskielestänsä
käännöskielistään
käännöskielistänsä
illative käännöskieleensä käännöskieliinsä
adessive käännöskielellään
käännöskielellänsä
käännöskielillään
käännöskielillänsä
ablative käännöskieleltään
käännöskieleltänsä
käännöskieliltään
käännöskieliltänsä
allative käännöskielelleen
käännöskielellensä
käännöskielilleen
käännöskielillensä
essive käännöskielenään
käännöskielenänsä
käännöskielinään
käännöskielinänsä
translative käännöskielekseen
käännöskieleksensä
käännöskielikseen
käännöskieliksensä
abessive käännöskielettään
käännöskielettänsä
käännöskielittään
käännöskielittänsä
instructive
comitative käännöskielineen
käännöskielinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.