jallittaa

Finnish

Etymology

Unknown + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjɑlːitːɑːˣ/, [ˈjɑ̝lːit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑlːitːɑː
  • Syllabification(key): jal‧lit‧taa

Verb

jallittaa (colloquial)

  1. to con, cheat

Conjugation

Inflection of jallittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jallitan en jallita 1st sing. olen jallittanut en ole jallittanut
2nd sing. jallitat et jallita 2nd sing. olet jallittanut et ole jallittanut
3rd sing. jallittaa ei jallita 3rd sing. on jallittanut ei ole jallittanut
1st plur. jallitamme emme jallita 1st plur. olemme jallittaneet emme ole jallittaneet
2nd plur. jallitatte ette jallita 2nd plur. olette jallittaneet ette ole jallittaneet
3rd plur. jallittavat eivät jallita 3rd plur. ovat jallittaneet eivät ole jallittaneet
passive jallitetaan ei jalliteta passive on jallitettu ei ole jallitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jallitin en jallittanut 1st sing. olin jallittanut en ollut jallittanut
2nd sing. jallitit et jallittanut 2nd sing. olit jallittanut et ollut jallittanut
3rd sing. jallitti ei jallittanut 3rd sing. oli jallittanut ei ollut jallittanut
1st plur. jallitimme emme jallittaneet 1st plur. olimme jallittaneet emme olleet jallittaneet
2nd plur. jallititte ette jallittaneet 2nd plur. olitte jallittaneet ette olleet jallittaneet
3rd plur. jallittivat eivät jallittaneet 3rd plur. olivat jallittaneet eivät olleet jallittaneet
passive jallitettiin ei jallitettu passive oli jallitettu ei ollut jallitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jallittaisin en jallittaisi 1st sing. olisin jallittanut en olisi jallittanut
2nd sing. jallittaisit et jallittaisi 2nd sing. olisit jallittanut et olisi jallittanut
3rd sing. jallittaisi ei jallittaisi 3rd sing. olisi jallittanut ei olisi jallittanut
1st plur. jallittaisimme emme jallittaisi 1st plur. olisimme jallittaneet emme olisi jallittaneet
2nd plur. jallittaisitte ette jallittaisi 2nd plur. olisitte jallittaneet ette olisi jallittaneet
3rd plur. jallittaisivat eivät jallittaisi 3rd plur. olisivat jallittaneet eivät olisi jallittaneet
passive jallitettaisiin ei jallitettaisi passive olisi jallitettu ei olisi jallitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jallita älä jallita 2nd sing.
3rd sing. jallittakoon älköön jallittako 3rd sing. olkoon jallittanut älköön olko jallittanut
1st plur. jallittakaamme älkäämme jallittako 1st plur.
2nd plur. jallittakaa älkää jallittako 2nd plur.
3rd plur. jallittakoot älkööt jallittako 3rd plur. olkoot jallittaneet älkööt olko jallittaneet
passive jallitettakoon älköön jallitettako passive olkoon jallitettu älköön olko jallitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jallittanen en jallittane 1st sing. lienen jallittanut en liene jallittanut
2nd sing. jallittanet et jallittane 2nd sing. lienet jallittanut et liene jallittanut
3rd sing. jallittanee ei jallittane 3rd sing. lienee jallittanut ei liene jallittanut
1st plur. jallittanemme emme jallittane 1st plur. lienemme jallittaneet emme liene jallittaneet
2nd plur. jallittanette ette jallittane 2nd plur. lienette jallittaneet ette liene jallittaneet
3rd plur. jallittanevat eivät jallittane 3rd plur. lienevät jallittaneet eivät liene jallittaneet
passive jallitettaneen ei jallitettane passive lienee jallitettu ei liene jallitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jallittaa present jallittava jallitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jallittaakseni jallittaaksemme
2nd jallittaaksesi jallittaaksenne
3rd jallittaakseen
jallittaaksensa
past jallittanut jallitettu
2nd inessive2 jallittaessa jallitettaessa agent3 jallittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jallittaessani jallittaessamme
2nd jallittaessasi jallittaessanne
3rd jallittaessaan
jallittaessansa
negative jallittamaton
instructive jallittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form jallittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive jallittamassa
elative jallittamasta
illative jallittamaan
adessive jallittamalla
abessive jallittamatta
instructive jallittaman jallitettaman
4th4 verbal noun jallittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jallittamaisillani jallittamaisillamme
2nd jallittamaisillasi jallittamaisillanne
3rd jallittamaisillaan
jallittamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.