jahtiita

Ingrian

Etymology

Ultimately from a West Germanic language. Compare Estonian jahtida and Finnish jahdata.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈjɑhtiːtɑ/, [ˈjɑhtʲit]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈjɑhtiːtɑ/, [ˈjɑhtiːd̥ɑ]
  • Rhymes: -ɑhtiːt, -ɑhtiːtɑ
  • Hyphenation: jah‧tii‧ta

Verb

jahtiita

  1. (intransitive) to hunt
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 103:
      Valkia karhu. Ellää jäin i lumiloin seas. Jahtiijaa hylkein päälle.
      White bear. Lives in the midst of ices and snows. Hunts seals.
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:
      Paljo elokkaita jahtiijaa toisiin elokkain peräst ja niil toittiijaa.
      A lot of animals hunt other animals and feed themselves with this.

Conjugation
Conjugation of jahtiita (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jahtiiin en jahtiii 1st singular oon jahtiint, oon jahtiinnut en oo jahtiint, en oo jahtiinnut
2nd singular jahtiiit et jahtiii 2nd singular oot jahtiint, oot jahtiinnut et oo jahtiint, et oo jahtiinnut
3rd singular jahtiijaa ei jahtiii 3rd singular ono jahtiint, ono jahtiinnut ei oo jahtiint, ei oo jahtiinnut
1st plural jahtiiimma emmä jahtiii 1st plural oomma jahtiinneet emmä oo jahtiinneet
2nd plural jahtiiitta että jahtiii 2nd plural ootta jahtiinneet että oo jahtiinneet
3rd plural jahtiijaat1), jahtiiivat2), jahtiitaa evät jahtiii, ei jahtiita 3rd plural ovat jahtiinneet evät oo jahtiinneet, ei oo jahtiittu
impersonal jahtiitaa ei jahtiita impersonal ono jahtiittu ei oo jahtiittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular jahtiisin en jahtiint, en jahtiinnut 1st singular olin jahtiint, olin jahtiinnut en olt jahtiint, en olt jahtiinnut
2nd singular jahtiisit, jahtiist1) et jahtiint, et jahtiinnut 2nd singular olit jahtiint, olit jahtiinnut et olt jahtiint, et olt jahtiinnut
3rd singular jahtiis ei jahtiint, ei jahtiinnut 3rd singular oli jahtiint, oli jahtiinnut ei olt jahtiint, ei olt jahtiinnut
1st plural jahtiisimma emmä jahtiinneet 1st plural olimma jahtiinneet emmä olleet jahtiinneet
2nd plural jahtiisitta että jahtiinneet 2nd plural olitta jahtiinneet että olleet jahtiinneet
3rd plural jahtiisiit1), jahtiisivat2), jahtiittii evät jahtiinneet, ei jahtiittu 3rd plural olivat jahtiinneet evät olleet jahtiinneet, ei olt jahtiittu
impersonal jahtiittii ei jahtiittu impersonal oli jahtiittu ei olt jahtiittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular jahtiijaisin en jahtiijais 1st singular olisin jahtiint, olisin jahtiinnut en olis jahtiint, en olis jahtiinnut
2nd singular jahtiijaisit, jahtiijaist1) et jahtiijais 2nd singular olisit jahtiint, olisit jahtiinnut et olis jahtiint, et olis jahtiinnut
3rd singular jahtiijais ei jahtiijais 3rd singular olis jahtiint, olis jahtiinnut ei olis jahtiint, ei olis jahtiinnut
1st plural jahtiijaisimma emmä jahtiijais 1st plural olisimma jahtiinneet emmä olis jahtiinneet
2nd plural jahtiijaisitta että jahtiijais 2nd plural olisitta jahtiinneet että olis jahtiinneet
3rd plural jahtiijaisiit1), jahtiijaisivat2), jahtiittais evät jahtiijais, ei jahtiittais 3rd plural olisivat jahtiinneet evät olis jahtiinneet, ei olis jahtiittu
impersonal jahtiittais ei jahtiittais impersonal olis jahtiittu ei olis jahtiittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular jahtiii elä jahtiii 2nd singular oo jahtiint, oo jahtiinnut elä oo jahtiint, elä oo jahtiinnut
3rd singular jahtiitkoo elköö jahtiitko 3rd singular olkoo jahtiint, olkoo jahtiinnut elköö olko jahtiint, elköö olko jahtiinnut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural jahtiitkaa elkää jahtiitko 2nd plural olkaa jahtiinneet elkää olko jahtiinneet
3rd plural jahtiitkoot elkööt jahtiitko, elköö jahtiittako 3rd plural olkoot jahtiinneet elkööt olko jahtiinneet, elköö olko jahtiittu
impersonal jahtiittakkoo elköö jahtiittako impersonal olkoo jahtiittu elköö olko jahtiittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular jahtiinnen en jahtiinne
2nd singular jahtiinnet et jahtiinne
3rd singular jahtiinnoo ei jahtiinne
1st plural jahtiinnemma emmä jahtiinne
2nd plural jahtiinnetta että jahtiinne
3rd plural jahtiinnoot evät jahtiinne, ei jahtiittane
impersonal jahtiittannoo ei jahtiittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st jahtiita present jahtiiiva jahtiittava
2nd inessive jahtiitees past jahtiint, jahtiinnut jahtiittu
instructive jahtiiten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (jahtiitkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative jahtiiimmaa
inessive jahtiiimas
elative jahtiiimast
abessive jahtiiimata
4th nominative jahtiiimiin
partitive jahtiiimista, jahtiiimist

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 99
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.