irkki

Finnish

Etymology

From the abbreviation IRC.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈirkːi/, [ˈirkːi]
  • Rhymes: -irkːi
  • Syllabification(key): irk‧ki

Noun

irkki (colloquial)

  1. IRC

Declension
Inflection of irkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative irkki irkit
genitive irkin irkkien
partitive irkkiä irkkejä
illative irkkiin irkkeihin
singular plural
nominative irkki irkit
accusative nom. irkki irkit
gen. irkin
genitive irkin irkkien
partitive irkkiä irkkejä
inessive irkissä irkeissä
elative irkistä irkeistä
illative irkkiin irkkeihin
adessive irkillä irkeillä
ablative irkiltä irkeiltä
allative irkille irkeille
essive irkkinä irkkeinä
translative irkiksi irkeiksi
abessive irkittä irkeittä
instructive — irkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of irkki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative irkkini irkkini
accusative nom. irkkini irkkini
gen. irkkini
genitive irkkini irkkieni
partitive irkkiäni irkkejäni
inessive irkissäni irkeissäni
elative irkistäni irkeistäni
illative irkkiini irkkeihini
adessive irkilläni irkeilläni
ablative irkiltäni irkeiltäni
allative irkilleni irkeilleni
essive irkkinäni irkkeinäni
translative irkikseni irkeikseni
abessive irkittäni irkeittäni
instructive — —
comitative — irkkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative irkkisi irkkisi
accusative nom. irkkisi irkkisi
gen. irkkisi
genitive irkkisi irkkiesi
partitive irkkiäsi irkkejäsi
inessive irkissäsi irkeissäsi
elative irkistäsi irkeistäsi
illative irkkiisi irkkeihisi
adessive irkilläsi irkeilläsi
ablative irkiltäsi irkeiltäsi
allative irkillesi irkeillesi
essive irkkinäsi irkkeinäsi
translative irkiksesi irkeiksesi
abessive irkittäsi irkeittäsi
instructive — —
comitative — irkkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative irkkimme irkkimme
accusative nom. irkkimme irkkimme
gen. irkkimme
genitive irkkimme irkkiemme
partitive irkkiämme irkkejämme
inessive irkissämme irkeissämme
elative irkistämme irkeistämme
illative irkkiimme irkkeihimme
adessive irkillämme irkeillämme
ablative irkiltämme irkeiltämme
allative irkillemme irkeillemme
essive irkkinämme irkkeinämme
translative irkiksemme irkeiksemme
abessive irkittämme irkeittämme
instructive — —
comitative — irkkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative irkkinne irkkinne
accusative nom. irkkinne irkkinne
gen. irkkinne
genitive irkkinne irkkienne
partitive irkkiänne irkkejänne
inessive irkissänne irkeissänne
elative irkistänne irkeistänne
illative irkkiinne irkkeihinne
adessive irkillänne irkeillänne
ablative irkiltänne irkeiltänne
allative irkillenne irkeillenne
essive irkkinänne irkkeinänne
translative irkiksenne irkeiksenne
abessive irkittänne irkeittänne
instructive — —
comitative — irkkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative irkkinsä irkkinsä
accusative nom. irkkinsä irkkinsä
gen. irkkinsä
genitive irkkinsä irkkiensä
partitive irkkiään
irkkiänsä		 irkkejään
irkkejänsä
inessive irkissään
irkissänsä		 irkeissään
irkeissänsä
elative irkistään
irkistänsä		 irkeistään
irkeistänsä
illative irkkiinsä irkkeihinsä
adessive irkillään
irkillänsä		 irkeillään
irkeillänsä
ablative irkiltään
irkiltänsä		 irkeiltään
irkeiltänsä
allative irkilleen
irkillensä		 irkeilleen
irkeillensä
essive irkkinään
irkkinänsä		 irkkeinään
irkkeinänsä
translative irkikseen
irkiksensä		 irkeikseen
irkeiksensä
abessive irkittään
irkittänsä		 irkeittään
irkeittänsä
instructive — —
comitative — irkkeineen
irkkeinensä

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.