irkkailla

Finnish

Etymology

irkki + -illa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈirkːɑi̯lːɑˣ/, [ˈirkːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -irkːɑilːɑ
  • Syllabification(key): irk‧kail‧la

Verb

irkkailla (colloquial, dated)

  1. to chat on IRC

Conjugation

Inflection of irkkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkailen en irkkaile 1st sing. olen irkkaillut en ole irkkaillut
2nd sing. irkkailet et irkkaile 2nd sing. olet irkkaillut et ole irkkaillut
3rd sing. irkkailee ei irkkaile 3rd sing. on irkkaillut ei ole irkkaillut
1st plur. irkkailemme emme irkkaile 1st plur. olemme irkkailleet emme ole irkkailleet
2nd plur. irkkailette ette irkkaile 2nd plur. olette irkkailleet ette ole irkkailleet
3rd plur. irkkailevat eivät irkkaile 3rd plur. ovat irkkailleet eivät ole irkkailleet
passive irkkaillaan ei irkkailla passive on irkkailtu ei ole irkkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkailin en irkkaillut 1st sing. olin irkkaillut en ollut irkkaillut
2nd sing. irkkailit et irkkaillut 2nd sing. olit irkkaillut et ollut irkkaillut
3rd sing. irkkaili ei irkkaillut 3rd sing. oli irkkaillut ei ollut irkkaillut
1st plur. irkkailimme emme irkkailleet 1st plur. olimme irkkailleet emme olleet irkkailleet
2nd plur. irkkailitte ette irkkailleet 2nd plur. olitte irkkailleet ette olleet irkkailleet
3rd plur. irkkailivat eivät irkkailleet 3rd plur. olivat irkkailleet eivät olleet irkkailleet
passive irkkailtiin ei irkkailtu passive oli irkkailtu ei ollut irkkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkailisin en irkkailisi 1st sing. olisin irkkaillut en olisi irkkaillut
2nd sing. irkkailisit et irkkailisi 2nd sing. olisit irkkaillut et olisi irkkaillut
3rd sing. irkkailisi ei irkkailisi 3rd sing. olisi irkkaillut ei olisi irkkaillut
1st plur. irkkailisimme emme irkkailisi 1st plur. olisimme irkkailleet emme olisi irkkailleet
2nd plur. irkkailisitte ette irkkailisi 2nd plur. olisitte irkkailleet ette olisi irkkailleet
3rd plur. irkkailisivat eivät irkkailisi 3rd plur. olisivat irkkailleet eivät olisi irkkailleet
passive irkkailtaisiin ei irkkailtaisi passive olisi irkkailtu ei olisi irkkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. irkkaile älä irkkaile 2nd sing.
3rd sing. irkkailkoon älköön irkkailko 3rd sing. olkoon irkkaillut älköön olko irkkaillut
1st plur. irkkailkaamme älkäämme irkkailko 1st plur.
2nd plur. irkkailkaa älkää irkkailko 2nd plur.
3rd plur. irkkailkoot älkööt irkkailko 3rd plur. olkoot irkkailleet älkööt olko irkkailleet
passive irkkailtakoon älköön irkkailtako passive olkoon irkkailtu älköön olko irkkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irkkaillen en irkkaille 1st sing. lienen irkkaillut en liene irkkaillut
2nd sing. irkkaillet et irkkaille 2nd sing. lienet irkkaillut et liene irkkaillut
3rd sing. irkkaillee ei irkkaille 3rd sing. lienee irkkaillut ei liene irkkaillut
1st plur. irkkaillemme emme irkkaille 1st plur. lienemme irkkailleet emme liene irkkailleet
2nd plur. irkkaillette ette irkkaille 2nd plur. lienette irkkailleet ette liene irkkailleet
3rd plur. irkkaillevat eivät irkkaille 3rd plur. lienevät irkkailleet eivät liene irkkailleet
passive irkkailtaneen ei irkkailtane passive lienee irkkailtu ei liene irkkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irkkailla present irkkaileva irkkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkkaillakseni irkkaillaksemme
2nd irkkaillaksesi irkkaillaksenne
3rd irkkaillakseen
irkkaillaksensa
past irkkaillut irkkailtu
2nd inessive2 irkkaillessa irkkailtaessa agent3 irkkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkkaillessani irkkaillessamme
2nd irkkaillessasi irkkaillessanne
3rd irkkaillessaan
irkkaillessansa
negative irkkailematon
instructive irkkaillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive irkkailemassa
elative irkkailemasta
illative irkkailemaan
adessive irkkailemalla
abessive irkkailematta
instructive irkkaileman irkkailtaman
4th4 verbal noun irkkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irkkailemaisillani irkkailemaisillamme
2nd irkkailemaisillasi irkkailemaisillanne
3rd irkkailemaisillaan
irkkailemaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.