ilmastua

Finnish

Etymology

ilma + -stua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈilmɑstuɑˣ/, [ˈilmɑ̝s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): il‧mas‧tu‧a

Verb

ilmastua

  1. (intransitive) To become aerated.

Conjugation

Inflection of ilmastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmastun en ilmastu 1st sing. olen ilmastunut en ole ilmastunut
2nd sing. ilmastut et ilmastu 2nd sing. olet ilmastunut et ole ilmastunut
3rd sing. ilmastuu ei ilmastu 3rd sing. on ilmastunut ei ole ilmastunut
1st plur. ilmastumme emme ilmastu 1st plur. olemme ilmastuneet emme ole ilmastuneet
2nd plur. ilmastutte ette ilmastu 2nd plur. olette ilmastuneet ette ole ilmastuneet
3rd plur. ilmastuvat eivät ilmastu 3rd plur. ovat ilmastuneet eivät ole ilmastuneet
passive ilmastutaan ei ilmastuta passive on ilmastuttu ei ole ilmastuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmastuin en ilmastunut 1st sing. olin ilmastunut en ollut ilmastunut
2nd sing. ilmastuit et ilmastunut 2nd sing. olit ilmastunut et ollut ilmastunut
3rd sing. ilmastui ei ilmastunut 3rd sing. oli ilmastunut ei ollut ilmastunut
1st plur. ilmastuimme emme ilmastuneet 1st plur. olimme ilmastuneet emme olleet ilmastuneet
2nd plur. ilmastuitte ette ilmastuneet 2nd plur. olitte ilmastuneet ette olleet ilmastuneet
3rd plur. ilmastuivat eivät ilmastuneet 3rd plur. olivat ilmastuneet eivät olleet ilmastuneet
passive ilmastuttiin ei ilmastuttu passive oli ilmastuttu ei ollut ilmastuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmastuisin en ilmastuisi 1st sing. olisin ilmastunut en olisi ilmastunut
2nd sing. ilmastuisit et ilmastuisi 2nd sing. olisit ilmastunut et olisi ilmastunut
3rd sing. ilmastuisi ei ilmastuisi 3rd sing. olisi ilmastunut ei olisi ilmastunut
1st plur. ilmastuisimme emme ilmastuisi 1st plur. olisimme ilmastuneet emme olisi ilmastuneet
2nd plur. ilmastuisitte ette ilmastuisi 2nd plur. olisitte ilmastuneet ette olisi ilmastuneet
3rd plur. ilmastuisivat eivät ilmastuisi 3rd plur. olisivat ilmastuneet eivät olisi ilmastuneet
passive ilmastuttaisiin ei ilmastuttaisi passive olisi ilmastuttu ei olisi ilmastuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ilmastu älä ilmastu 2nd sing.
3rd sing. ilmastukoon älköön ilmastuko 3rd sing. olkoon ilmastunut älköön olko ilmastunut
1st plur. ilmastukaamme älkäämme ilmastuko 1st plur.
2nd plur. ilmastukaa älkää ilmastuko 2nd plur.
3rd plur. ilmastukoot älkööt ilmastuko 3rd plur. olkoot ilmastuneet älkööt olko ilmastuneet
passive ilmastuttakoon älköön ilmastuttako passive olkoon ilmastuttu älköön olko ilmastuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmastunen en ilmastune 1st sing. lienen ilmastunut en liene ilmastunut
2nd sing. ilmastunet et ilmastune 2nd sing. lienet ilmastunut et liene ilmastunut
3rd sing. ilmastunee ei ilmastune 3rd sing. lienee ilmastunut ei liene ilmastunut
1st plur. ilmastunemme emme ilmastune 1st plur. lienemme ilmastuneet emme liene ilmastuneet
2nd plur. ilmastunette ette ilmastune 2nd plur. lienette ilmastuneet ette liene ilmastuneet
3rd plur. ilmastunevat eivät ilmastune 3rd plur. lienevät ilmastuneet eivät liene ilmastuneet
passive ilmastuttaneen ei ilmastuttane passive lienee ilmastuttu ei liene ilmastuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ilmastua present ilmastuva ilmastuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmastuakseni ilmastuaksemme
2nd ilmastuaksesi ilmastuaksenne
3rd ilmastuakseen
ilmastuaksensa
past ilmastunut ilmastuttu
2nd inessive2 ilmastuessa ilmastuttaessa agent3 ilmastuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmastuessani ilmastuessamme
2nd ilmastuessasi ilmastuessanne
3rd ilmastuessaan
ilmastuessansa
negative ilmastumaton
instructive ilmastuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive ilmastumassa
elative ilmastumasta
illative ilmastumaan
adessive ilmastumalla
abessive ilmastumatta
instructive ilmastuman ilmastuttaman
4th4 verbal noun ilmastuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmastumaisillani ilmastumaisillamme
2nd ilmastumaisillasi ilmastumaisillanne
3rd ilmastumaisillaan
ilmastumaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.