ilmalintu

Ingrian

Etymology

From ilma (weather) + lintu (bird). Akin to Votic ilmõlintu.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈilmɑˌlintu/, [ˈiɫməˌlʲintŭ̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈilmɑˌlintu/, [ˈiɫmɑˌlʲind̥u]
  • Rhymes: -intu
  • Hyphenation: il‧ma‧lin‧tu

Noun

ilmalintu

  1. (Finnic mythology, folk poetic) An epithet for the swallow: weather bird

Declension

Declension of ilmalintu (type 4/koivu, nt-nn gradation)
singular plural
nominative ilmalintu ilmalinnut
genitive ilmalinnun ilmalintuin, ilmalintuloin
partitive ilmalintua ilmalintuja, ilmalintuloja
illative ilmalintuu ilmalintui, ilmalintuloihe
inessive ilmalinnuus ilmalinnuis, ilmalintulois
elative ilmalinnust ilmalinnuist, ilmalintuloist
allative ilmalinnulle ilmalinnuille, ilmalintuloille
adessive ilmalinnuul ilmalinnuil, ilmalintuloil
ablative ilmalinnult ilmalinnuilt, ilmalintuloilt
translative ilmalinnuks ilmalinnuiks, ilmalintuloiks
essive ilmalintunna, ilmalintuun ilmalintuinna, ilmalintuloinna, ilmalintuin, ilmalintuloin
exessive1) ilmalintunt ilmalintuint, ilmalintuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

See also

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.