humahtaa

Finnish

Etymology

From humista + -ahtaa.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhumɑhtɑːˣ/, [ˈhumɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -umɑhtɑː
  • Syllabification(key): hu‧mah‧taa

Verb

humahtaa

  1. (intransitive) to swoosh (make a swooshing sound or do something that causes a swooshing sound)
  2. (intransitive) to deflagrate

Conjugation

Inflection of humahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humahdan en humahda 1st sing. olen humahtanut en ole humahtanut
2nd sing. humahdat et humahda 2nd sing. olet humahtanut et ole humahtanut
3rd sing. humahtaa ei humahda 3rd sing. on humahtanut ei ole humahtanut
1st plur. humahdamme emme humahda 1st plur. olemme humahtaneet emme ole humahtaneet
2nd plur. humahdatte ette humahda 2nd plur. olette humahtaneet ette ole humahtaneet
3rd plur. humahtavat eivät humahda 3rd plur. ovat humahtaneet eivät ole humahtaneet
passive humahdetaan ei humahdeta passive on humahdettu ei ole humahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humahdin en humahtanut 1st sing. olin humahtanut en ollut humahtanut
2nd sing. humahdit et humahtanut 2nd sing. olit humahtanut et ollut humahtanut
3rd sing. humahti ei humahtanut 3rd sing. oli humahtanut ei ollut humahtanut
1st plur. humahdimme emme humahtaneet 1st plur. olimme humahtaneet emme olleet humahtaneet
2nd plur. humahditte ette humahtaneet 2nd plur. olitte humahtaneet ette olleet humahtaneet
3rd plur. humahtivat eivät humahtaneet 3rd plur. olivat humahtaneet eivät olleet humahtaneet
passive humahdettiin ei humahdettu passive oli humahdettu ei ollut humahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humahtaisin en humahtaisi 1st sing. olisin humahtanut en olisi humahtanut
2nd sing. humahtaisit et humahtaisi 2nd sing. olisit humahtanut et olisi humahtanut
3rd sing. humahtaisi ei humahtaisi 3rd sing. olisi humahtanut ei olisi humahtanut
1st plur. humahtaisimme emme humahtaisi 1st plur. olisimme humahtaneet emme olisi humahtaneet
2nd plur. humahtaisitte ette humahtaisi 2nd plur. olisitte humahtaneet ette olisi humahtaneet
3rd plur. humahtaisivat eivät humahtaisi 3rd plur. olisivat humahtaneet eivät olisi humahtaneet
passive humahdettaisiin ei humahdettaisi passive olisi humahdettu ei olisi humahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. humahda älä humahda 2nd sing.
3rd sing. humahtakoon älköön humahtako 3rd sing. olkoon humahtanut älköön olko humahtanut
1st plur. humahtakaamme älkäämme humahtako 1st plur.
2nd plur. humahtakaa älkää humahtako 2nd plur.
3rd plur. humahtakoot älkööt humahtako 3rd plur. olkoot humahtaneet älkööt olko humahtaneet
passive humahdettakoon älköön humahdettako passive olkoon humahdettu älköön olko humahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. humahtanen en humahtane 1st sing. lienen humahtanut en liene humahtanut
2nd sing. humahtanet et humahtane 2nd sing. lienet humahtanut et liene humahtanut
3rd sing. humahtanee ei humahtane 3rd sing. lienee humahtanut ei liene humahtanut
1st plur. humahtanemme emme humahtane 1st plur. lienemme humahtaneet emme liene humahtaneet
2nd plur. humahtanette ette humahtane 2nd plur. lienette humahtaneet ette liene humahtaneet
3rd plur. humahtanevat eivät humahtane 3rd plur. lienevät humahtaneet eivät liene humahtaneet
passive humahdettaneen ei humahdettane passive lienee humahdettu ei liene humahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st humahtaa present humahtava humahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humahtaakseni humahtaaksemme
2nd humahtaaksesi humahtaaksenne
3rd humahtaakseen
humahtaaksensa
past humahtanut humahdettu
2nd inessive2 humahtaessa humahdettaessa agent3 humahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humahtaessani humahtaessamme
2nd humahtaessasi humahtaessanne
3rd humahtaessaan
humahtaessansa
negative humahtamaton
instructive humahtaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form humahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive humahtamassa
elative humahtamasta
illative humahtamaan
adessive humahtamalla
abessive humahtamatta
instructive humahtaman humahdettaman
4th4 verbal noun humahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st humahtamaisillani humahtamaisillamme
2nd humahtamaisillasi humahtamaisillanne
3rd humahtamaisillaan
humahtamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.