houkastaa

Ingrian

Etymology

From houkka (“cheerful”) +‎ -staa.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhou̯kɑstɑː/, [ˈho̞u̯kəs̠tɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhou̯kɑstɑː/, [ˈho̞u̯ɡ̊ɑʃtɑː]
  • Rhymes: -ou̯kɑstɑː
  • Hyphenation: hou‧kas‧taa

Verb

houkastaa

  1. (intransitive) to be playful
  2. (intransitive) to speak nonsense

Conjugation
Conjugation of houkastaa (type 2/kirjuttaa, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular houkassan en houkassa 1st singular oon houkastant, oon houkastanut en oo houkastant, en oo houkastanut
2nd singular houkassat et houkassa 2nd singular oot houkastant, oot houkastanut et oo houkastant, et oo houkastanut
3rd singular houkastaa ei houkassa 3rd singular ono houkastant, ono houkastanut ei oo houkastant, ei oo houkastanut
1st plural houkassamma emmä houkassa 1st plural oomma houkastanneet emmä oo houkastanneet
2nd plural houkassatta että houkassa 2nd plural ootta houkastanneet että oo houkastanneet
3rd plural houkastaat1), houkastavat2), houkassettaa evät houkassa, ei houkasseta 3rd plural ovat houkastanneet evät oo houkastanneet, ei oo houkassettu
impersonal houkassettaa ei houkasseta impersonal ono houkassettu ei oo houkassettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular houkassin en houkastant, en houkastanut 1st singular olin houkastant, olin houkastanut en olt houkastant, en olt houkastanut
2nd singular houkassit et houkastant, et houkastanut 2nd singular olit houkastant, olit houkastanut et olt houkastant, et olt houkastanut
3rd singular houkasti ei houkastant, ei houkastanut 3rd singular oli houkastant, oli houkastanut ei olt houkastant, ei olt houkastanut
1st plural houkassimma emmä houkastanneet 1st plural olimma houkastanneet emmä olleet houkastanneet
2nd plural houkassitta että houkastanneet 2nd plural olitta houkastanneet että olleet houkastanneet
3rd plural houkastiit1), houkastivat2), houkassettii evät houkastanneet, ei houkassettu 3rd plural olivat houkastanneet evät olleet houkastanneet, ei olt houkassettu
impersonal houkassettii ei houkassettu impersonal oli houkassettu ei olt houkassettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular houkastaisin en houkastais 1st singular olisin houkastant, olisin houkastanut en olis houkastant, en olis houkastanut
2nd singular houkastaisit, houkastaist1) et houkastais 2nd singular olisit houkastant, olisit houkastanut et olis houkastant, et olis houkastanut
3rd singular houkastais ei houkastais 3rd singular olis houkastant, olis houkastanut ei olis houkastant, ei olis houkastanut
1st plural houkastaisimma emmä houkastais 1st plural olisimma houkastanneet emmä olis houkastanneet
2nd plural houkastaisitta että houkastais 2nd plural olisitta houkastanneet että olis houkastanneet
3rd plural houkastaisiit1), houkastaisivat2), houkassettais evät houkastais, ei houkassettais 3rd plural olisivat houkastanneet evät olis houkastanneet, ei olis houkassettu
impersonal houkassettais ei houkassettais impersonal olis houkassettu ei olis houkassettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular houkassa elä houkassa 2nd singular oo houkastant, oo houkastanut elä oo houkastant, elä oo houkastanut
3rd singular houkastakkoo elköö houkastako 3rd singular olkoo houkastant, olkoo houkastanut elköö olko houkastant, elköö olko houkastanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural houkastakkaa elkää houkastako 2nd plural olkaa houkastanneet elkää olko houkastanneet
3rd plural houkastakkoot elkööt houkastako, elköö houkassettako 3rd plural olkoot houkastanneet elkööt olko houkastanneet, elköö olko houkassettu
impersonal houkassettakoo elköö houkassettako impersonal olkoo houkassettu elköö olko houkassettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular houkastanen en houkastane
2nd singular houkastanet et houkastane
3rd singular houkastannoo ei houkastane
1st plural houkastanemma emmä houkastane
2nd plural houkastanetta että houkastane
3rd plural houkastannoot evät houkastane, ei houkassettane
impersonal houkassettanoo ei houkassettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st houkastaa present houkastava houkassettava
2nd inessive houkastaes past houkastant, houkastanut houkassettu
instructive houkastaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (houkastakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative houkastammaa
inessive houkastamas
elative houkastamast
abessive houkastamata
4th nominative houkastamiin
partitive houkastamista, houkastamist

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 68
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.