haistaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *haistadak. Equivalent to hais(e)- (“to smell”) +‎ -taa.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑi̯stɑːˣ/, [ˈhɑ̝i̯s̠tɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑistɑː
  • Syllabification(key): hais‧taa

Verb

haistaa

  1. (transitive) to sniff, smell
  2. (transitive) to scent, smell/nose out, get wind/scent of
  3. (transitive, figuratively) to smell, suspect, sense, feel

Usage notes
  • The verb is used in various, more or less vulgar interjections commanding the listener to do something — e.g. haista kukkanen (“fudge you”, very mild, literally “sniff the flower”) and haista paska (“fuck you”, strongly vulgar, literally “sniff the shit”) — and that gives the factitive derivative haistattaa (literally “to have [sb] smell [sth]”) its meaning "to insult, tell someone where they can go".

Conjugation
Inflection of haistaa (Kotus type 56/kaivaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. haistan en haista 1st sing. olen haistanut en ole haistanut
2nd sing. haistat et haista 2nd sing. olet haistanut et ole haistanut
3rd sing. haistaa ei haista 3rd sing. on haistanut ei ole haistanut
1st plur. haistamme emme haista 1st plur. olemme haistaneet emme ole haistaneet
2nd plur. haistatte ette haista 2nd plur. olette haistaneet ette ole haistaneet
3rd plur. haistavat eivät haista 3rd plur. ovat haistaneet eivät ole haistaneet
passive haistetaan ei haisteta passive on haistettu ei ole haistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. haistoin en haistanut 1st sing. olin haistanut en ollut haistanut
2nd sing. haistoit et haistanut 2nd sing. olit haistanut et ollut haistanut
3rd sing. haistoi ei haistanut 3rd sing. oli haistanut ei ollut haistanut
1st plur. haistoimme emme haistaneet 1st plur. olimme haistaneet emme olleet haistaneet
2nd plur. haistoitte ette haistaneet 2nd plur. olitte haistaneet ette olleet haistaneet
3rd plur. haistoivat eivät haistaneet 3rd plur. olivat haistaneet eivät olleet haistaneet
passive haistettiin ei haistettu passive oli haistettu ei ollut haistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. haistaisin en haistaisi 1st sing. olisin haistanut en olisi haistanut
2nd sing. haistaisit et haistaisi 2nd sing. olisit haistanut et olisi haistanut
3rd sing. haistaisi ei haistaisi 3rd sing. olisi haistanut ei olisi haistanut
1st plur. haistaisimme emme haistaisi 1st plur. olisimme haistaneet emme olisi haistaneet
2nd plur. haistaisitte ette haistaisi 2nd plur. olisitte haistaneet ette olisi haistaneet
3rd plur. haistaisivat eivät haistaisi 3rd plur. olisivat haistaneet eivät olisi haistaneet
passive haistettaisiin ei haistettaisi passive olisi haistettu ei olisi haistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. haista älä haista 2nd sing. — —
3rd sing. haistakoon älköön haistako 3rd sing. olkoon haistanut älköön olko haistanut
1st plur. haistakaamme älkäämme haistako 1st plur. — —
2nd plur. haistakaa älkää haistako 2nd plur. — —
3rd plur. haistakoot älkööt haistako 3rd plur. olkoot haistaneet älkööt olko haistaneet
passive haistettakoon älköön haistettako passive olkoon haistettu älköön olko haistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. haistanen en haistane 1st sing. lienen haistanut en liene haistanut
2nd sing. haistanet et haistane 2nd sing. lienet haistanut et liene haistanut
3rd sing. haistanee ei haistane 3rd sing. lienee haistanut ei liene haistanut
1st plur. haistanemme emme haistane 1st plur. lienemme haistaneet emme liene haistaneet
2nd plur. haistanette ette haistane 2nd plur. lienette haistaneet ette liene haistaneet
3rd plur. haistanevat eivät haistane 3rd plur. lienevät haistaneet eivät liene haistaneet
passive haistettaneen ei haistettane passive lienee haistettu ei liene haistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st haistaa present haistava haistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st haistaakseni haistaaksemme
2nd haistaaksesi haistaaksenne
3rd haistaakseen
haistaaksensa
 past haistanut haistettu
2nd inessive2 haistaessa haistettaessa agent3 haistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st haistaessani haistaessamme
2nd haistaessasi haistaessanne
3rd haistaessaan
haistaessansa
 negative haistamaton
instructive haistaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form haistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive haistamassa —
elative haistamasta —
illative haistamaan —
adessive haistamalla —
abessive haistamatta —
instructive haistaman haistettaman
4th4 verbal noun haistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st haistamaisillani haistamaisillamme
2nd haistamaisillasi haistamaisillanne
3rd haistamaisillaan
haistamaisillansa

Derived terms
nouns
verbs

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.