enimmäistää

Finnish

Etymology

enimmäinen + -tää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈenimːæi̯stæːˣ/, [ˈe̞nimˌmæi̯s̠tæː(ʔ)]
  • Rhymes: -æistæː
  • Syllabification(key): e‧nim‧mäis‧tää

Verb

enimmäistää

  1. (transitive) To maximize.

Conjugation

Inflection of enimmäistää (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. enimmäistän en enimmäistä 1st sing. olen enimmäistänyt en ole enimmäistänyt
2nd sing. enimmäistät et enimmäistä 2nd sing. olet enimmäistänyt et ole enimmäistänyt
3rd sing. enimmäistää ei enimmäistä 3rd sing. on enimmäistänyt ei ole enimmäistänyt
1st plur. enimmäistämme emme enimmäistä 1st plur. olemme enimmäistäneet emme ole enimmäistäneet
2nd plur. enimmäistätte ette enimmäistä 2nd plur. olette enimmäistäneet ette ole enimmäistäneet
3rd plur. enimmäistävät eivät enimmäistä 3rd plur. ovat enimmäistäneet eivät ole enimmäistäneet
passive enimmäistetään ei enimmäistetä passive on enimmäistetty ei ole enimmäistetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. enimmäistin en enimmäistänyt 1st sing. olin enimmäistänyt en ollut enimmäistänyt
2nd sing. enimmäistit et enimmäistänyt 2nd sing. olit enimmäistänyt et ollut enimmäistänyt
3rd sing. enimmäisti ei enimmäistänyt 3rd sing. oli enimmäistänyt ei ollut enimmäistänyt
1st plur. enimmäistimme emme enimmäistäneet 1st plur. olimme enimmäistäneet emme olleet enimmäistäneet
2nd plur. enimmäistitte ette enimmäistäneet 2nd plur. olitte enimmäistäneet ette olleet enimmäistäneet
3rd plur. enimmäistivät eivät enimmäistäneet 3rd plur. olivat enimmäistäneet eivät olleet enimmäistäneet
passive enimmäistettiin ei enimmäistetty passive oli enimmäistetty ei ollut enimmäistetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. enimmäistäisin en enimmäistäisi 1st sing. olisin enimmäistänyt en olisi enimmäistänyt
2nd sing. enimmäistäisit et enimmäistäisi 2nd sing. olisit enimmäistänyt et olisi enimmäistänyt
3rd sing. enimmäistäisi ei enimmäistäisi 3rd sing. olisi enimmäistänyt ei olisi enimmäistänyt
1st plur. enimmäistäisimme emme enimmäistäisi 1st plur. olisimme enimmäistäneet emme olisi enimmäistäneet
2nd plur. enimmäistäisitte ette enimmäistäisi 2nd plur. olisitte enimmäistäneet ette olisi enimmäistäneet
3rd plur. enimmäistäisivät eivät enimmäistäisi 3rd plur. olisivat enimmäistäneet eivät olisi enimmäistäneet
passive enimmäistettäisiin ei enimmäistettäisi passive olisi enimmäistetty ei olisi enimmäistetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. enimmäistä älä enimmäistä 2nd sing.
3rd sing. enimmäistäköön älköön enimmäistäkö 3rd sing. olkoon enimmäistänyt älköön olko enimmäistänyt
1st plur. enimmäistäkäämme älkäämme enimmäistäkö 1st plur.
2nd plur. enimmäistäkää älkää enimmäistäkö 2nd plur.
3rd plur. enimmäistäkööt älkööt enimmäistäkö 3rd plur. olkoot enimmäistäneet älkööt olko enimmäistäneet
passive enimmäistettäköön älköön enimmäistettäkö passive olkoon enimmäistetty älköön olko enimmäistetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. enimmäistänen en enimmäistäne 1st sing. lienen enimmäistänyt en liene enimmäistänyt
2nd sing. enimmäistänet et enimmäistäne 2nd sing. lienet enimmäistänyt et liene enimmäistänyt
3rd sing. enimmäistänee ei enimmäistäne 3rd sing. lienee enimmäistänyt ei liene enimmäistänyt
1st plur. enimmäistänemme emme enimmäistäne 1st plur. lienemme enimmäistäneet emme liene enimmäistäneet
2nd plur. enimmäistänette ette enimmäistäne 2nd plur. lienette enimmäistäneet ette liene enimmäistäneet
3rd plur. enimmäistänevät eivät enimmäistäne 3rd plur. lienevät enimmäistäneet eivät liene enimmäistäneet
passive enimmäistettäneen ei enimmäistettäne passive lienee enimmäistetty ei liene enimmäistetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st enimmäistää present enimmäistävä enimmäistettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st enimmäistääkseni enimmäistääksemme
2nd enimmäistääksesi enimmäistääksenne
3rd enimmäistääkseen
enimmäistääksensä
past enimmäistänyt enimmäistetty
2nd inessive2 enimmäistäessä enimmäistettäessä agent3 enimmäistämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st enimmäistäessäni enimmäistäessämme
2nd enimmäistäessäsi enimmäistäessänne
3rd enimmäistäessään
enimmäistäessänsä
negative enimmäistämätön
instructive enimmäistäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form enimmäistää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive enimmäistämässä
elative enimmäistämästä
illative enimmäistämään
adessive enimmäistämällä
abessive enimmäistämättä
instructive enimmäistämän enimmäistettämän
4th4 verbal noun enimmäistäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st enimmäistämäisilläni enimmäistämäisillämme
2nd enimmäistämäisilläsi enimmäistämäisillänne
3rd enimmäistämäisillään
enimmäistämäisillänsä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.