enimmäinen

Finnish

Etymology

enin + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈenimːæi̯nen/, [ˈe̞nimˌmæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Syllabification(key): e‧nim‧mäi‧nen

Adjective

enimmäinen

  1. (rare outside compounds) maximal

Usage notes

The adjective is now only really used in compounds in the form enimmäis-.

Declension

Inflection of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative enimmäinen enimmäiset
genitive enimmäisen enimmäisten
enimmäisien
partitive enimmäistä enimmäisiä
illative enimmäiseen enimmäisiin
singular plural
nominative enimmäinen enimmäiset
accusative nom. enimmäinen enimmäiset
gen. enimmäisen
genitive enimmäisen enimmäisten
enimmäisien
partitive enimmäistä enimmäisiä
inessive enimmäisessä enimmäisissä
elative enimmäisestä enimmäisistä
illative enimmäiseen enimmäisiin
adessive enimmäisellä enimmäisillä
ablative enimmäiseltä enimmäisiltä
allative enimmäiselle enimmäisille
essive enimmäisenä enimmäisinä
translative enimmäiseksi enimmäisiksi
abessive enimmäisettä enimmäisittä
instructive enimmäisin
comitative enimmäisine
Possessive forms of enimmäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäiseni enimmäiseni
accusative nom. enimmäiseni enimmäiseni
gen. enimmäiseni
genitive enimmäiseni enimmäisteni
enimmäisieni
partitive enimmäistäni enimmäisiäni
inessive enimmäisessäni enimmäisissäni
elative enimmäisestäni enimmäisistäni
illative enimmäiseeni enimmäisiini
adessive enimmäiselläni enimmäisilläni
ablative enimmäiseltäni enimmäisiltäni
allative enimmäiselleni enimmäisilleni
essive enimmäisenäni enimmäisinäni
translative enimmäisekseni enimmäisikseni
abessive enimmäisettäni enimmäisittäni
instructive
comitative enimmäisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäisesi enimmäisesi
accusative nom. enimmäisesi enimmäisesi
gen. enimmäisesi
genitive enimmäisesi enimmäistesi
enimmäisiesi
partitive enimmäistäsi enimmäisiäsi
inessive enimmäisessäsi enimmäisissäsi
elative enimmäisestäsi enimmäisistäsi
illative enimmäiseesi enimmäisiisi
adessive enimmäiselläsi enimmäisilläsi
ablative enimmäiseltäsi enimmäisiltäsi
allative enimmäisellesi enimmäisillesi
essive enimmäisenäsi enimmäisinäsi
translative enimmäiseksesi enimmäisiksesi
abessive enimmäisettäsi enimmäisittäsi
instructive
comitative enimmäisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisemme enimmäisemme
accusative nom. enimmäisemme enimmäisemme
gen. enimmäisemme
genitive enimmäisemme enimmäistemme
enimmäisiemme
partitive enimmäistämme enimmäisiämme
inessive enimmäisessämme enimmäisissämme
elative enimmäisestämme enimmäisistämme
illative enimmäiseemme enimmäisiimme
adessive enimmäisellämme enimmäisillämme
ablative enimmäiseltämme enimmäisiltämme
allative enimmäisellemme enimmäisillemme
essive enimmäisenämme enimmäisinämme
translative enimmäiseksemme enimmäisiksemme
abessive enimmäisettämme enimmäisittämme
instructive
comitative enimmäisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisenne enimmäisenne
accusative nom. enimmäisenne enimmäisenne
gen. enimmäisenne
genitive enimmäisenne enimmäistenne
enimmäisienne
partitive enimmäistänne enimmäisiänne
inessive enimmäisessänne enimmäisissänne
elative enimmäisestänne enimmäisistänne
illative enimmäiseenne enimmäisiinne
adessive enimmäisellänne enimmäisillänne
ablative enimmäiseltänne enimmäisiltänne
allative enimmäisellenne enimmäisillenne
essive enimmäisenänne enimmäisinänne
translative enimmäiseksenne enimmäisiksenne
abessive enimmäisettänne enimmäisittänne
instructive
comitative enimmäisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative enimmäisensä enimmäisensä
accusative nom. enimmäisensä enimmäisensä
gen. enimmäisensä
genitive enimmäisensä enimmäistensä
enimmäisiensä
partitive enimmäistään
enimmäistänsä
enimmäisiään
enimmäisiänsä
inessive enimmäisessään
enimmäisessänsä
enimmäisissään
enimmäisissänsä
elative enimmäisestään
enimmäisestänsä
enimmäisistään
enimmäisistänsä
illative enimmäiseensä enimmäisiinsä
adessive enimmäisellään
enimmäisellänsä
enimmäisillään
enimmäisillänsä
ablative enimmäiseltään
enimmäiseltänsä
enimmäisiltään
enimmäisiltänsä
allative enimmäiselleen
enimmäisellensä
enimmäisilleen
enimmäisillensä
essive enimmäisenään
enimmäisenänsä
enimmäisinään
enimmäisinänsä
translative enimmäisekseen
enimmäiseksensä
enimmäisikseen
enimmäisiksensä
abessive enimmäisettään
enimmäisettänsä
enimmäisittään
enimmäisittänsä
instructive
comitative enimmäisineen
enimmäisinensä

Adjective

enimmäinen

  1. Misspelling of ensimmäinen.

Derived terms

compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.