vilvoittua

Finnish

Etymology

vilvoittaa + -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋilʋoi̯tːuɑˣ/, [ˈʋilʋo̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): vil‧voit‧tu‧a

Verb

vilvoittua

  1. (intransitive) to be chilled or cooled off

Conjugation

Inflection of vilvoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilvoitun en vilvoitu 1st sing. olen vilvoittunut en ole vilvoittunut
2nd sing. vilvoitut et vilvoitu 2nd sing. olet vilvoittunut et ole vilvoittunut
3rd sing. vilvoittuu ei vilvoitu 3rd sing. on vilvoittunut ei ole vilvoittunut
1st plur. vilvoitumme emme vilvoitu 1st plur. olemme vilvoittuneet emme ole vilvoittuneet
2nd plur. vilvoitutte ette vilvoitu 2nd plur. olette vilvoittuneet ette ole vilvoittuneet
3rd plur. vilvoittuvat eivät vilvoitu 3rd plur. ovat vilvoittuneet eivät ole vilvoittuneet
passive vilvoitutaan ei vilvoituta passive on vilvoituttu ei ole vilvoituttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilvoituin en vilvoittunut 1st sing. olin vilvoittunut en ollut vilvoittunut
2nd sing. vilvoituit et vilvoittunut 2nd sing. olit vilvoittunut et ollut vilvoittunut
3rd sing. vilvoittui ei vilvoittunut 3rd sing. oli vilvoittunut ei ollut vilvoittunut
1st plur. vilvoituimme emme vilvoittuneet 1st plur. olimme vilvoittuneet emme olleet vilvoittuneet
2nd plur. vilvoituitte ette vilvoittuneet 2nd plur. olitte vilvoittuneet ette olleet vilvoittuneet
3rd plur. vilvoittuivat eivät vilvoittuneet 3rd plur. olivat vilvoittuneet eivät olleet vilvoittuneet
passive vilvoituttiin ei vilvoituttu passive oli vilvoituttu ei ollut vilvoituttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilvoittuisin en vilvoittuisi 1st sing. olisin vilvoittunut en olisi vilvoittunut
2nd sing. vilvoittuisit et vilvoittuisi 2nd sing. olisit vilvoittunut et olisi vilvoittunut
3rd sing. vilvoittuisi ei vilvoittuisi 3rd sing. olisi vilvoittunut ei olisi vilvoittunut
1st plur. vilvoittuisimme emme vilvoittuisi 1st plur. olisimme vilvoittuneet emme olisi vilvoittuneet
2nd plur. vilvoittuisitte ette vilvoittuisi 2nd plur. olisitte vilvoittuneet ette olisi vilvoittuneet
3rd plur. vilvoittuisivat eivät vilvoittuisi 3rd plur. olisivat vilvoittuneet eivät olisi vilvoittuneet
passive vilvoituttaisiin ei vilvoituttaisi passive olisi vilvoituttu ei olisi vilvoituttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vilvoitu älä vilvoitu 2nd sing.
3rd sing. vilvoittukoon älköön vilvoittuko 3rd sing. olkoon vilvoittunut älköön olko vilvoittunut
1st plur. vilvoittukaamme älkäämme vilvoittuko 1st plur.
2nd plur. vilvoittukaa älkää vilvoittuko 2nd plur.
3rd plur. vilvoittukoot älkööt vilvoittuko 3rd plur. olkoot vilvoittuneet älkööt olko vilvoittuneet
passive vilvoituttakoon älköön vilvoituttako passive olkoon vilvoituttu älköön olko vilvoituttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilvoittunen en vilvoittune 1st sing. lienen vilvoittunut en liene vilvoittunut
2nd sing. vilvoittunet et vilvoittune 2nd sing. lienet vilvoittunut et liene vilvoittunut
3rd sing. vilvoittunee ei vilvoittune 3rd sing. lienee vilvoittunut ei liene vilvoittunut
1st plur. vilvoittunemme emme vilvoittune 1st plur. lienemme vilvoittuneet emme liene vilvoittuneet
2nd plur. vilvoittunette ette vilvoittune 2nd plur. lienette vilvoittuneet ette liene vilvoittuneet
3rd plur. vilvoittunevat eivät vilvoittune 3rd plur. lienevät vilvoittuneet eivät liene vilvoittuneet
passive vilvoituttaneen ei vilvoituttane passive lienee vilvoituttu ei liene vilvoituttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vilvoittua present vilvoittuva vilvoituttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilvoittuakseni vilvoittuaksemme
2nd vilvoittuaksesi vilvoittuaksenne
3rd vilvoittuakseen
vilvoittuaksensa
past vilvoittunut vilvoituttu
2nd inessive2 vilvoittuessa vilvoituttaessa agent3 vilvoittuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilvoittuessani vilvoittuessamme
2nd vilvoittuessasi vilvoittuessanne
3rd vilvoittuessaan
vilvoittuessansa
negative vilvoittumaton
instructive vilvoittuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive vilvoittumassa
elative vilvoittumasta
illative vilvoittumaan
adessive vilvoittumalla
abessive vilvoittumatta
instructive vilvoittuman vilvoituttaman
4th4 verbal noun vilvoittuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilvoittumaisillani vilvoittumaisillamme
2nd vilvoittumaisillasi vilvoittumaisillanne
3rd vilvoittumaisillaan
vilvoittumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.