vedin

Catalan

Verb

vedin

  1. inflection of vedar:
    1. third-person plural present subjunctive
    2. third-person plural imperative

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋedin/, [ˈʋe̞din]
  • Rhymes: -edin
  • Syllabification(key): ve‧din

Etymology 1

< vetää (to drag, draw, haul) + -in

Noun

vedin

  1. pull (device meant to be pulled, as a lever, knob, or handle)
    laatikon vedindrawer pull
    vetoketjun vedinzipper pull
  2. (rare, of dairy cattle) teat
  3. (slang, in the plural) clothes, attire
    Kivat vetimet!
    Nice clothes!
Declension
Inflection of vedin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative vedin vetimet
genitive vetimen vetimien
vedinten
partitive vedintä vetimiä
illative vetimeen vetimiin
singular plural
nominative vedin vetimet
accusative nom. vedin vetimet
gen. vetimen
genitive vetimen vetimien
vedinten
partitive vedintä vetimiä
inessive vetimessä vetimissä
elative vetimestä vetimistä
illative vetimeen vetimiin
adessive vetimellä vetimillä
ablative vetimeltä vetimiltä
allative vetimelle vetimille
essive vetimenä vetiminä
translative vetimeksi vetimiksi
abessive vetimettä vetimittä
instructive vetimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vedin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vetimeni vetimeni
accusative nom. vetimeni vetimeni
gen. vetimeni
genitive vetimeni vetimieni
vedinteni
partitive vedintäni vetimiäni
inessive vetimessäni vetimissäni
elative vetimestäni vetimistäni
illative vetimeeni vetimiini
adessive vetimelläni vetimilläni
ablative vetimeltäni vetimiltäni
allative vetimelleni vetimilleni
essive vetimenäni vetiminäni
translative vetimekseni vetimikseni
abessive vetimettäni vetimittäni
instructive
comitative vetimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vetimesi vetimesi
accusative nom. vetimesi vetimesi
gen. vetimesi
genitive vetimesi vetimiesi
vedintesi
partitive vedintäsi vetimiäsi
inessive vetimessäsi vetimissäsi
elative vetimestäsi vetimistäsi
illative vetimeesi vetimiisi
adessive vetimelläsi vetimilläsi
ablative vetimeltäsi vetimiltäsi
allative vetimellesi vetimillesi
essive vetimenäsi vetiminäsi
translative vetimeksesi vetimiksesi
abessive vetimettäsi vetimittäsi
instructive
comitative vetiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vetimemme vetimemme
accusative nom. vetimemme vetimemme
gen. vetimemme
genitive vetimemme vetimiemme
vedintemme
partitive vedintämme vetimiämme
inessive vetimessämme vetimissämme
elative vetimestämme vetimistämme
illative vetimeemme vetimiimme
adessive vetimellämme vetimillämme
ablative vetimeltämme vetimiltämme
allative vetimellemme vetimillemme
essive vetimenämme vetiminämme
translative vetimeksemme vetimiksemme
abessive vetimettämme vetimittämme
instructive
comitative vetiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vetimenne vetimenne
accusative nom. vetimenne vetimenne
gen. vetimenne
genitive vetimenne vetimienne
vedintenne
partitive vedintänne vetimiänne
inessive vetimessänne vetimissänne
elative vetimestänne vetimistänne
illative vetimeenne vetimiinne
adessive vetimellänne vetimillänne
ablative vetimeltänne vetimiltänne
allative vetimellenne vetimillenne
essive vetimenänne vetiminänne
translative vetimeksenne vetimiksenne
abessive vetimettänne vetimittänne
instructive
comitative vetiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative vetimensä vetimensä
accusative nom. vetimensä vetimensä
gen. vetimensä
genitive vetimensä vetimiensä
vedintensä
partitive vedintään
vedintänsä
vetimiään
vetimiänsä
inessive vetimessään
vetimessänsä
vetimissään
vetimissänsä
elative vetimestään
vetimestänsä
vetimistään
vetimistänsä
illative vetimeensä vetimiinsä
adessive vetimellään
vetimellänsä
vetimillään
vetimillänsä
ablative vetimeltään
vetimeltänsä
vetimiltään
vetimiltänsä
allative vetimelleen
vetimellensä
vetimilleen
vetimillensä
essive vetimenään
vetimenänsä
vetiminään
vetiminänsä
translative vetimekseen
vetimeksensä
vetimikseen
vetimiksensä
abessive vetimettään
vetimettänsä
vetimittään
vetimittänsä
instructive
comitative vetimineen
vetiminensä
Derived terms
compounds
See also

Further reading

Verb

vedin

  1. first-person singular past indicative of vetää

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.