varhaistaa

Finnish

Etymology

varhainen + -taa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑrhɑi̯stɑːˣ/, [ˈʋɑ̝rhɑ̝i̯s̠tɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑrhɑistɑː
  • Syllabification(key): var‧hais‧taa

Verb

varhaistaa

  1. (transitive, usually atelic) to make earlier, push forward

Conjugation

Inflection of varhaistaa (Kotus type 56/kaivaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. varhaistan en varhaista 1st sing. olen varhaistanut en ole varhaistanut
2nd sing. varhaistat et varhaista 2nd sing. olet varhaistanut et ole varhaistanut
3rd sing. varhaistaa ei varhaista 3rd sing. on varhaistanut ei ole varhaistanut
1st plur. varhaistamme emme varhaista 1st plur. olemme varhaistaneet emme ole varhaistaneet
2nd plur. varhaistatte ette varhaista 2nd plur. olette varhaistaneet ette ole varhaistaneet
3rd plur. varhaistavat eivät varhaista 3rd plur. ovat varhaistaneet eivät ole varhaistaneet
passive varhaistetaan ei varhaisteta passive on varhaistettu ei ole varhaistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. varhaistoin en varhaistanut 1st sing. olin varhaistanut en ollut varhaistanut
2nd sing. varhaistoit et varhaistanut 2nd sing. olit varhaistanut et ollut varhaistanut
3rd sing. varhaistoi ei varhaistanut 3rd sing. oli varhaistanut ei ollut varhaistanut
1st plur. varhaistoimme emme varhaistaneet 1st plur. olimme varhaistaneet emme olleet varhaistaneet
2nd plur. varhaistoitte ette varhaistaneet 2nd plur. olitte varhaistaneet ette olleet varhaistaneet
3rd plur. varhaistoivat eivät varhaistaneet 3rd plur. olivat varhaistaneet eivät olleet varhaistaneet
passive varhaistettiin ei varhaistettu passive oli varhaistettu ei ollut varhaistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. varhaistaisin en varhaistaisi 1st sing. olisin varhaistanut en olisi varhaistanut
2nd sing. varhaistaisit et varhaistaisi 2nd sing. olisit varhaistanut et olisi varhaistanut
3rd sing. varhaistaisi ei varhaistaisi 3rd sing. olisi varhaistanut ei olisi varhaistanut
1st plur. varhaistaisimme emme varhaistaisi 1st plur. olisimme varhaistaneet emme olisi varhaistaneet
2nd plur. varhaistaisitte ette varhaistaisi 2nd plur. olisitte varhaistaneet ette olisi varhaistaneet
3rd plur. varhaistaisivat eivät varhaistaisi 3rd plur. olisivat varhaistaneet eivät olisi varhaistaneet
passive varhaistettaisiin ei varhaistettaisi passive olisi varhaistettu ei olisi varhaistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. varhaista älä varhaista 2nd sing.
3rd sing. varhaistakoon älköön varhaistako 3rd sing. olkoon varhaistanut älköön olko varhaistanut
1st plur. varhaistakaamme älkäämme varhaistako 1st plur.
2nd plur. varhaistakaa älkää varhaistako 2nd plur.
3rd plur. varhaistakoot älkööt varhaistako 3rd plur. olkoot varhaistaneet älkööt olko varhaistaneet
passive varhaistettakoon älköön varhaistettako passive olkoon varhaistettu älköön olko varhaistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. varhaistanen en varhaistane 1st sing. lienen varhaistanut en liene varhaistanut
2nd sing. varhaistanet et varhaistane 2nd sing. lienet varhaistanut et liene varhaistanut
3rd sing. varhaistanee ei varhaistane 3rd sing. lienee varhaistanut ei liene varhaistanut
1st plur. varhaistanemme emme varhaistane 1st plur. lienemme varhaistaneet emme liene varhaistaneet
2nd plur. varhaistanette ette varhaistane 2nd plur. lienette varhaistaneet ette liene varhaistaneet
3rd plur. varhaistanevat eivät varhaistane 3rd plur. lienevät varhaistaneet eivät liene varhaistaneet
passive varhaistettaneen ei varhaistettane passive lienee varhaistettu ei liene varhaistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st varhaistaa present varhaistava varhaistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st varhaistaakseni varhaistaaksemme
2nd varhaistaaksesi varhaistaaksenne
3rd varhaistaakseen
varhaistaaksensa
past varhaistanut varhaistettu
2nd inessive2 varhaistaessa varhaistettaessa agent3 varhaistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st varhaistaessani varhaistaessamme
2nd varhaistaessasi varhaistaessanne
3rd varhaistaessaan
varhaistaessansa
negative varhaistamaton
instructive varhaistaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form varhaistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive varhaistamassa
elative varhaistamasta
illative varhaistamaan
adessive varhaistamalla
abessive varhaistamatta
instructive varhaistaman varhaistettaman
4th4 verbal noun varhaistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st varhaistamaisillani varhaistamaisillamme
2nd varhaistamaisillasi varhaistamaisillanne
3rd varhaistamaisillaan
varhaistamaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.