vanhakantainen

Finnish

Etymology

vanha + -kantainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑnhɑˌkɑntɑi̯nen/, [ˈʋɑ̝nhɑ̝ˌkɑ̝n̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑntɑinen
  • Syllabification(key): van‧ha‧kan‧tai‧nen

Adjective

vanhakantainen (comparative vanhakantaisempi, superlative vanhakantaisin)

  1. backward (of a thought or value: outdated)

Declension

Inflection of vanhakantainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vanhakantainen vanhakantaiset
genitive vanhakantaisen vanhakantaisten
vanhakantaisien
partitive vanhakantaista vanhakantaisia
illative vanhakantaiseen vanhakantaisiin
singular plural
nominative vanhakantainen vanhakantaiset
accusative nom. vanhakantainen vanhakantaiset
gen. vanhakantaisen
genitive vanhakantaisen vanhakantaisten
vanhakantaisien
partitive vanhakantaista vanhakantaisia
inessive vanhakantaisessa vanhakantaisissa
elative vanhakantaisesta vanhakantaisista
illative vanhakantaiseen vanhakantaisiin
adessive vanhakantaisella vanhakantaisilla
ablative vanhakantaiselta vanhakantaisilta
allative vanhakantaiselle vanhakantaisille
essive vanhakantaisena vanhakantaisina
translative vanhakantaiseksi vanhakantaisiksi
abessive vanhakantaisetta vanhakantaisitta
instructive vanhakantaisin
comitative vanhakantaisine
Possessive forms of vanhakantainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vanhakantaiseni vanhakantaiseni
accusative nom. vanhakantaiseni vanhakantaiseni
gen. vanhakantaiseni
genitive vanhakantaiseni vanhakantaisteni
vanhakantaisieni
partitive vanhakantaistani vanhakantaisiani
inessive vanhakantaisessani vanhakantaisissani
elative vanhakantaisestani vanhakantaisistani
illative vanhakantaiseeni vanhakantaisiini
adessive vanhakantaisellani vanhakantaisillani
ablative vanhakantaiseltani vanhakantaisiltani
allative vanhakantaiselleni vanhakantaisilleni
essive vanhakantaisenani vanhakantaisinani
translative vanhakantaisekseni vanhakantaisikseni
abessive vanhakantaisettani vanhakantaisittani
instructive
comitative vanhakantaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vanhakantaisesi vanhakantaisesi
accusative nom. vanhakantaisesi vanhakantaisesi
gen. vanhakantaisesi
genitive vanhakantaisesi vanhakantaistesi
vanhakantaisiesi
partitive vanhakantaistasi vanhakantaisiasi
inessive vanhakantaisessasi vanhakantaisissasi
elative vanhakantaisestasi vanhakantaisistasi
illative vanhakantaiseesi vanhakantaisiisi
adessive vanhakantaisellasi vanhakantaisillasi
ablative vanhakantaiseltasi vanhakantaisiltasi
allative vanhakantaisellesi vanhakantaisillesi
essive vanhakantaisenasi vanhakantaisinasi
translative vanhakantaiseksesi vanhakantaisiksesi
abessive vanhakantaisettasi vanhakantaisittasi
instructive
comitative vanhakantaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vanhakantaisemme vanhakantaisemme
accusative nom. vanhakantaisemme vanhakantaisemme
gen. vanhakantaisemme
genitive vanhakantaisemme vanhakantaistemme
vanhakantaisiemme
partitive vanhakantaistamme vanhakantaisiamme
inessive vanhakantaisessamme vanhakantaisissamme
elative vanhakantaisestamme vanhakantaisistamme
illative vanhakantaiseemme vanhakantaisiimme
adessive vanhakantaisellamme vanhakantaisillamme
ablative vanhakantaiseltamme vanhakantaisiltamme
allative vanhakantaisellemme vanhakantaisillemme
essive vanhakantaisenamme vanhakantaisinamme
translative vanhakantaiseksemme vanhakantaisiksemme
abessive vanhakantaisettamme vanhakantaisittamme
instructive
comitative vanhakantaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vanhakantaisenne vanhakantaisenne
accusative nom. vanhakantaisenne vanhakantaisenne
gen. vanhakantaisenne
genitive vanhakantaisenne vanhakantaistenne
vanhakantaisienne
partitive vanhakantaistanne vanhakantaisianne
inessive vanhakantaisessanne vanhakantaisissanne
elative vanhakantaisestanne vanhakantaisistanne
illative vanhakantaiseenne vanhakantaisiinne
adessive vanhakantaisellanne vanhakantaisillanne
ablative vanhakantaiseltanne vanhakantaisiltanne
allative vanhakantaisellenne vanhakantaisillenne
essive vanhakantaisenanne vanhakantaisinanne
translative vanhakantaiseksenne vanhakantaisiksenne
abessive vanhakantaisettanne vanhakantaisittanne
instructive
comitative vanhakantaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vanhakantaisensa vanhakantaisensa
accusative nom. vanhakantaisensa vanhakantaisensa
gen. vanhakantaisensa
genitive vanhakantaisensa vanhakantaistensa
vanhakantaisiensa
partitive vanhakantaistaan
vanhakantaistansa
vanhakantaisiaan
vanhakantaisiansa
inessive vanhakantaisessaan
vanhakantaisessansa
vanhakantaisissaan
vanhakantaisissansa
elative vanhakantaisestaan
vanhakantaisestansa
vanhakantaisistaan
vanhakantaisistansa
illative vanhakantaiseensa vanhakantaisiinsa
adessive vanhakantaisellaan
vanhakantaisellansa
vanhakantaisillaan
vanhakantaisillansa
ablative vanhakantaiseltaan
vanhakantaiseltansa
vanhakantaisiltaan
vanhakantaisiltansa
allative vanhakantaiselleen
vanhakantaisellensa
vanhakantaisilleen
vanhakantaisillensa
essive vanhakantaisenaan
vanhakantaisenansa
vanhakantaisinaan
vanhakantaisinansa
translative vanhakantaisekseen
vanhakantaiseksensa
vanhakantaisikseen
vanhakantaisiksensa
abessive vanhakantaisettaan
vanhakantaisettansa
vanhakantaisittaan
vanhakantaisittansa
instructive
comitative vanhakantaisineen
vanhakantaisinensa

Derived terms

  • vanhakantaisesti
  • vanhakantaisuus

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.