valitus

Finnish

valitus

moan, groan, wailing
Synonym: vaikerrus
lament
Synonym: surkuttelu
complaint, whining
Synonyms: poru, purnaus, ininä, narina
(law) appeal (an application for the removal of a cause or suit from an inferior to a superior judge or court for re-examination or review)

(appeal): In the Finnish legal system, a decision concerning an individual's rights and obligations may be subject to two kinds of concepts termed appeal in English: oikaisuvaatimus, which is filed with the original decision-maker that is not a court, and valitus (“complaint, appeal”), which may be filed only with a court and only after the oikaisuvaatimus has been processed. The umbrella term for the two is muutoksenhaku.

Inflection of valitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		valitus	valitukset
genitive		valituksen	valitusten valituksien
partitive		valitusta	valituksia
illative		valitukseen	valituksiin
		singular	plural
nominative		valitus	valitukset
accusative	nom.	valitus	valitukset
accusative	gen.	valituksen	valitukset
genitive		valituksen	valitusten valituksien
partitive		valitusta	valituksia
inessive		valituksessa	valituksissa
elative		valituksesta	valituksista
illative		valitukseen	valituksiin
adessive		valituksella	valituksilla
ablative		valitukselta	valituksilta
allative		valitukselle	valituksille
essive		valituksena	valituksina
translative		valitukseksi	valituksiksi
abessive		valituksetta	valituksitta
instructive		—	valituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of valitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		valitukseni	valitukseni
accusative	nom.	valitukseni	valitukseni
accusative	gen.	valitukseni	valitukseni
genitive		valitukseni	valitusteni valituksieni
partitive		valitustani	valituksiani
inessive		valituksessani	valituksissani
elative		valituksestani	valituksistani
illative		valitukseeni	valituksiini
adessive		valituksellani	valituksillani
ablative		valitukseltani	valituksiltani
allative		valitukselleni	valituksilleni
essive		valituksenani	valituksinani
translative		valituksekseni	valituksikseni
abessive		valituksettani	valituksittani
instructive		—	—
comitative		—	valituksineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		valituksesi	valituksesi
accusative	nom.	valituksesi	valituksesi
accusative	gen.	valituksesi	valituksesi
genitive		valituksesi	valitustesi valituksiesi
partitive		valitustasi	valituksiasi
inessive		valituksessasi	valituksissasi
elative		valituksestasi	valituksistasi
illative		valitukseesi	valituksiisi
adessive		valituksellasi	valituksillasi
ablative		valitukseltasi	valituksiltasi
allative		valituksellesi	valituksillesi
essive		valituksenasi	valituksinasi
translative		valitukseksesi	valituksiksesi
abessive		valituksettasi	valituksittasi
instructive		—	—
comitative		—	valituksinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		valituksemme	valituksemme
accusative	nom.	valituksemme	valituksemme
accusative	gen.	valituksemme	valituksemme
genitive		valituksemme	valitustemme valituksiemme
partitive		valitustamme	valituksiamme
inessive		valituksessamme	valituksissamme
elative		valituksestamme	valituksistamme
illative		valitukseemme	valituksiimme
adessive		valituksellamme	valituksillamme
ablative		valitukseltamme	valituksiltamme
allative		valituksellemme	valituksillemme
essive		valituksenamme	valituksinamme
translative		valitukseksemme	valituksiksemme
abessive		valituksettamme	valituksittamme
instructive		—	—
comitative		—	valituksinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		valituksenne	valituksenne
accusative	nom.	valituksenne	valituksenne
accusative	gen.	valituksenne	valituksenne
genitive		valituksenne	valitustenne valituksienne
partitive		valitustanne	valituksianne
inessive		valituksessanne	valituksissanne
elative		valituksestanne	valituksistanne
illative		valitukseenne	valituksiinne
adessive		valituksellanne	valituksillanne
ablative		valitukseltanne	valituksiltanne
allative		valituksellenne	valituksillenne
essive		valituksenanne	valituksinanne
translative		valitukseksenne	valituksiksenne
abessive		valituksettanne	valituksittanne
instructive		—	—
comitative		—	valituksinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		valituksensa	valituksensa
accusative	nom.	valituksensa	valituksensa
accusative	gen.	valituksensa	valituksensa
genitive		valituksensa	valitustensa valituksiensa
partitive		valitustaan valitustansa	valituksiaan valituksiansa
inessive		valituksessaan valituksessansa	valituksissaan valituksissansa
elative		valituksestaan valituksestansa	valituksistaan valituksistansa
illative		valitukseensa	valituksiinsa
adessive		valituksellaan valituksellansa	valituksillaan valituksillansa
ablative		valitukseltaan valitukseltansa	valituksiltaan valituksiltansa
allative		valitukselleen valituksellensa	valituksilleen valituksillensa
essive		valituksenaan valituksenansa	valituksinaan valituksinansa
translative		valituksekseen valitukseksensa	valituksikseen valituksiksensa
abessive		valituksettaan valituksettansa	valituksittaan valituksittansa
instructive		—	—
comitative		—	valituksineen valituksinensa

compounds

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.