vakuuttaminen

Finnish

Etymology

vakuuttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑkuːtːɑminen/, [ˈʋɑ̝kuːt̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): va‧kuut‧ta‧mi‧nen

Noun

vakuuttaminen

  1. verbal noun of vakuuttaa
    1. asserting, assuring, convincing
    2. reassuring
    3. insuring (property)

Declension

Inflection of vakuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vakuuttaminen vakuuttamiset
genitive vakuuttamisen vakuuttamisten
vakuuttamisien
partitive vakuuttamista vakuuttamisia
illative vakuuttamiseen vakuuttamisiin
singular plural
nominative vakuuttaminen vakuuttamiset
accusative nom. vakuuttaminen vakuuttamiset
gen. vakuuttamisen
genitive vakuuttamisen vakuuttamisten
vakuuttamisien
partitive vakuuttamista vakuuttamisia
inessive vakuuttamisessa vakuuttamisissa
elative vakuuttamisesta vakuuttamisista
illative vakuuttamiseen vakuuttamisiin
adessive vakuuttamisella vakuuttamisilla
ablative vakuuttamiselta vakuuttamisilta
allative vakuuttamiselle vakuuttamisille
essive vakuuttamisena vakuuttamisina
translative vakuuttamiseksi vakuuttamisiksi
instructive vakuuttamisin
abessive vakuuttamisetta vakuuttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vakuuttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vakuuttamiseni vakuuttamiseni
accusative nom. vakuuttamiseni vakuuttamiseni
gen. vakuuttamiseni
genitive vakuuttamiseni vakuuttamisteni
vakuuttamisieni
partitive vakuuttamistani vakuuttamisiani
inessive vakuuttamisessani vakuuttamisissani
elative vakuuttamisestani vakuuttamisistani
illative vakuuttamiseeni vakuuttamisiini
adessive vakuuttamisellani vakuuttamisillani
ablative vakuuttamiseltani vakuuttamisiltani
allative vakuuttamiselleni vakuuttamisilleni
essive vakuuttamisenani vakuuttamisinani
translative vakuuttamisekseni vakuuttamisikseni
instructive
abessive vakuuttamisettani vakuuttamisittani
comitative vakuuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vakuuttamisesi vakuuttamisesi
accusative nom. vakuuttamisesi vakuuttamisesi
gen. vakuuttamisesi
genitive vakuuttamisesi vakuuttamistesi
vakuuttamisiesi
partitive vakuuttamistasi vakuuttamisiasi
inessive vakuuttamisessasi vakuuttamisissasi
elative vakuuttamisestasi vakuuttamisistasi
illative vakuuttamiseesi vakuuttamisiisi
adessive vakuuttamisellasi vakuuttamisillasi
ablative vakuuttamiseltasi vakuuttamisiltasi
allative vakuuttamisellesi vakuuttamisillesi
essive vakuuttamisenasi vakuuttamisinasi
translative vakuuttamiseksesi vakuuttamisiksesi
instructive
abessive vakuuttamisettasi vakuuttamisittasi
comitative vakuuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vakuuttamisemme vakuuttamisemme
accusative nom. vakuuttamisemme vakuuttamisemme
gen. vakuuttamisemme
genitive vakuuttamisemme vakuuttamistemme
vakuuttamisiemme
partitive vakuuttamistamme vakuuttamisiamme
inessive vakuuttamisessamme vakuuttamisissamme
elative vakuuttamisestamme vakuuttamisistamme
illative vakuuttamiseemme vakuuttamisiimme
adessive vakuuttamisellamme vakuuttamisillamme
ablative vakuuttamiseltamme vakuuttamisiltamme
allative vakuuttamisellemme vakuuttamisillemme
essive vakuuttamisenamme vakuuttamisinamme
translative vakuuttamiseksemme vakuuttamisiksemme
instructive
abessive vakuuttamisettamme vakuuttamisittamme
comitative vakuuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vakuuttamisenne vakuuttamisenne
accusative nom. vakuuttamisenne vakuuttamisenne
gen. vakuuttamisenne
genitive vakuuttamisenne vakuuttamistenne
vakuuttamisienne
partitive vakuuttamistanne vakuuttamisianne
inessive vakuuttamisessanne vakuuttamisissanne
elative vakuuttamisestanne vakuuttamisistanne
illative vakuuttamiseenne vakuuttamisiinne
adessive vakuuttamisellanne vakuuttamisillanne
ablative vakuuttamiseltanne vakuuttamisiltanne
allative vakuuttamisellenne vakuuttamisillenne
essive vakuuttamisenanne vakuuttamisinanne
translative vakuuttamiseksenne vakuuttamisiksenne
instructive
abessive vakuuttamisettanne vakuuttamisittanne
comitative vakuuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vakuuttamisensa vakuuttamisensa
accusative nom. vakuuttamisensa vakuuttamisensa
gen. vakuuttamisensa
genitive vakuuttamisensa vakuuttamistensa
vakuuttamisiensa
partitive vakuuttamistaan
vakuuttamistansa
vakuuttamisiaan
vakuuttamisiansa
inessive vakuuttamisessaan
vakuuttamisessansa
vakuuttamisissaan
vakuuttamisissansa
elative vakuuttamisestaan
vakuuttamisestansa
vakuuttamisistaan
vakuuttamisistansa
illative vakuuttamiseensa vakuuttamisiinsa
adessive vakuuttamisellaan
vakuuttamisellansa
vakuuttamisillaan
vakuuttamisillansa
ablative vakuuttamiseltaan
vakuuttamiseltansa
vakuuttamisiltaan
vakuuttamisiltansa
allative vakuuttamiselleen
vakuuttamisellensa
vakuuttamisilleen
vakuuttamisillensa
essive vakuuttamisenaan
vakuuttamisenansa
vakuuttamisinaan
vakuuttamisinansa
translative vakuuttamisekseen
vakuuttamiseksensa
vakuuttamisikseen
vakuuttamisiksensa
instructive
abessive vakuuttamisettaan
vakuuttamisettansa
vakuuttamisittaan
vakuuttamisittansa
comitative vakuuttamisineen
vakuuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.