vaikeuttaminen

Finnish

Etymology

vaikeuttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑi̯keutːɑminen/, [ˈʋɑ̝i̯k̟e̞ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): vai‧ke‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

vaikeuttaminen

  1. verbal noun of vaikeuttaa
    1. complicating, making difficult

Declension

Inflection of vaikeuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vaikeuttaminen vaikeuttamiset
genitive vaikeuttamisen vaikeuttamisten
vaikeuttamisien
partitive vaikeuttamista vaikeuttamisia
illative vaikeuttamiseen vaikeuttamisiin
singular plural
nominative vaikeuttaminen vaikeuttamiset
accusative nom. vaikeuttaminen vaikeuttamiset
gen. vaikeuttamisen
genitive vaikeuttamisen vaikeuttamisten
vaikeuttamisien
partitive vaikeuttamista vaikeuttamisia
inessive vaikeuttamisessa vaikeuttamisissa
elative vaikeuttamisesta vaikeuttamisista
illative vaikeuttamiseen vaikeuttamisiin
adessive vaikeuttamisella vaikeuttamisilla
ablative vaikeuttamiselta vaikeuttamisilta
allative vaikeuttamiselle vaikeuttamisille
essive vaikeuttamisena vaikeuttamisina
translative vaikeuttamiseksi vaikeuttamisiksi
instructive vaikeuttamisin
abessive vaikeuttamisetta vaikeuttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaikeuttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vaikeuttamiseni vaikeuttamiseni
accusative nom. vaikeuttamiseni vaikeuttamiseni
gen. vaikeuttamiseni
genitive vaikeuttamiseni vaikeuttamisteni
vaikeuttamisieni
partitive vaikeuttamistani vaikeuttamisiani
inessive vaikeuttamisessani vaikeuttamisissani
elative vaikeuttamisestani vaikeuttamisistani
illative vaikeuttamiseeni vaikeuttamisiini
adessive vaikeuttamisellani vaikeuttamisillani
ablative vaikeuttamiseltani vaikeuttamisiltani
allative vaikeuttamiselleni vaikeuttamisilleni
essive vaikeuttamisenani vaikeuttamisinani
translative vaikeuttamisekseni vaikeuttamisikseni
instructive
abessive vaikeuttamisettani vaikeuttamisittani
comitative vaikeuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vaikeuttamisesi vaikeuttamisesi
accusative nom. vaikeuttamisesi vaikeuttamisesi
gen. vaikeuttamisesi
genitive vaikeuttamisesi vaikeuttamistesi
vaikeuttamisiesi
partitive vaikeuttamistasi vaikeuttamisiasi
inessive vaikeuttamisessasi vaikeuttamisissasi
elative vaikeuttamisestasi vaikeuttamisistasi
illative vaikeuttamiseesi vaikeuttamisiisi
adessive vaikeuttamisellasi vaikeuttamisillasi
ablative vaikeuttamiseltasi vaikeuttamisiltasi
allative vaikeuttamisellesi vaikeuttamisillesi
essive vaikeuttamisenasi vaikeuttamisinasi
translative vaikeuttamiseksesi vaikeuttamisiksesi
instructive
abessive vaikeuttamisettasi vaikeuttamisittasi
comitative vaikeuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vaikeuttamisemme vaikeuttamisemme
accusative nom. vaikeuttamisemme vaikeuttamisemme
gen. vaikeuttamisemme
genitive vaikeuttamisemme vaikeuttamistemme
vaikeuttamisiemme
partitive vaikeuttamistamme vaikeuttamisiamme
inessive vaikeuttamisessamme vaikeuttamisissamme
elative vaikeuttamisestamme vaikeuttamisistamme
illative vaikeuttamiseemme vaikeuttamisiimme
adessive vaikeuttamisellamme vaikeuttamisillamme
ablative vaikeuttamiseltamme vaikeuttamisiltamme
allative vaikeuttamisellemme vaikeuttamisillemme
essive vaikeuttamisenamme vaikeuttamisinamme
translative vaikeuttamiseksemme vaikeuttamisiksemme
instructive
abessive vaikeuttamisettamme vaikeuttamisittamme
comitative vaikeuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vaikeuttamisenne vaikeuttamisenne
accusative nom. vaikeuttamisenne vaikeuttamisenne
gen. vaikeuttamisenne
genitive vaikeuttamisenne vaikeuttamistenne
vaikeuttamisienne
partitive vaikeuttamistanne vaikeuttamisianne
inessive vaikeuttamisessanne vaikeuttamisissanne
elative vaikeuttamisestanne vaikeuttamisistanne
illative vaikeuttamiseenne vaikeuttamisiinne
adessive vaikeuttamisellanne vaikeuttamisillanne
ablative vaikeuttamiseltanne vaikeuttamisiltanne
allative vaikeuttamisellenne vaikeuttamisillenne
essive vaikeuttamisenanne vaikeuttamisinanne
translative vaikeuttamiseksenne vaikeuttamisiksenne
instructive
abessive vaikeuttamisettanne vaikeuttamisittanne
comitative vaikeuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vaikeuttamisensa vaikeuttamisensa
accusative nom. vaikeuttamisensa vaikeuttamisensa
gen. vaikeuttamisensa
genitive vaikeuttamisensa vaikeuttamistensa
vaikeuttamisiensa
partitive vaikeuttamistaan
vaikeuttamistansa
vaikeuttamisiaan
vaikeuttamisiansa
inessive vaikeuttamisessaan
vaikeuttamisessansa
vaikeuttamisissaan
vaikeuttamisissansa
elative vaikeuttamisestaan
vaikeuttamisestansa
vaikeuttamisistaan
vaikeuttamisistansa
illative vaikeuttamiseensa vaikeuttamisiinsa
adessive vaikeuttamisellaan
vaikeuttamisellansa
vaikeuttamisillaan
vaikeuttamisillansa
ablative vaikeuttamiseltaan
vaikeuttamiseltansa
vaikeuttamisiltaan
vaikeuttamisiltansa
allative vaikeuttamiselleen
vaikeuttamisellensa
vaikeuttamisilleen
vaikeuttamisillensa
essive vaikeuttamisenaan
vaikeuttamisenansa
vaikeuttamisinaan
vaikeuttamisinansa
translative vaikeuttamisekseen
vaikeuttamiseksensa
vaikeuttamisikseen
vaikeuttamisiksensa
instructive
abessive vaikeuttamisettaan
vaikeuttamisettansa
vaikeuttamisittaan
vaikeuttamisittansa
comitative vaikeuttamisineen
vaikeuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.