välttelevä

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæltːeleʋæ/, [ˈʋæl̪t̪ːe̞ˌle̞ʋæ]
  • Rhymes: -eʋæ
  • Syllabification(key): vält‧te‧le‧vä

Adjective

välttelevä (comparative välttelevämpi, superlative välttelevin)

  1. evasive

Declension

Inflection of välttelevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative välttelevä välttelevät
genitive välttelevän välttelevien
partitive välttelevää vältteleviä
illative välttelevään vältteleviin
singular plural
nominative välttelevä välttelevät
accusative nom. välttelevä välttelevät
gen. välttelevän
genitive välttelevän välttelevien
vältteleväinrare
partitive välttelevää vältteleviä
inessive välttelevässä välttelevissä
elative välttelevästä välttelevistä
illative välttelevään vältteleviin
adessive välttelevällä välttelevillä
ablative välttelevältä vältteleviltä
allative välttelevälle vältteleville
essive välttelevänä välttelevinä
translative vältteleväksi vältteleviksi
abessive välttelevättä välttelevittä
instructive välttelevin
comitative välttelevine
Possessive forms of välttelevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vältteleväni vältteleväni
accusative nom. vältteleväni vältteleväni
gen. vältteleväni
genitive vältteleväni välttelevieni
vältteleväinirare
partitive välttelevääni vältteleviäni
inessive välttelevässäni välttelevissäni
elative välttelevästäni välttelevistäni
illative välttelevääni vältteleviini
adessive välttelevälläni välttelevilläni
ablative välttelevältäni vältteleviltäni
allative välttelevälleni välttelevilleni
essive välttelevänäni välttelevinäni
translative vältteleväkseni välttelevikseni
abessive välttelevättäni välttelevittäni
instructive
comitative välttelevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vältteleväsi vältteleväsi
accusative nom. vältteleväsi vältteleväsi
gen. vältteleväsi
genitive vältteleväsi vältteleviesi
vältteleväisirare
partitive välttelevääsi vältteleviäsi
inessive välttelevässäsi välttelevissäsi
elative välttelevästäsi välttelevistäsi
illative välttelevääsi vältteleviisi
adessive välttelevälläsi välttelevilläsi
ablative välttelevältäsi vältteleviltäsi
allative välttelevällesi välttelevillesi
essive välttelevänäsi välttelevinäsi
translative vältteleväksesi vältteleviksesi
abessive välttelevättäsi välttelevittäsi
instructive
comitative välttelevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välttelevämme välttelevämme
accusative nom. välttelevämme välttelevämme
gen. välttelevämme
genitive välttelevämme vältteleviemme
vältteleväimmerare
partitive vältteleväämme vältteleviämme
inessive välttelevässämme välttelevissämme
elative välttelevästämme välttelevistämme
illative vältteleväämme vältteleviimme
adessive välttelevällämme välttelevillämme
ablative välttelevältämme vältteleviltämme
allative välttelevällemme välttelevillemme
essive välttelevänämme välttelevinämme
translative vältteleväksemme vältteleviksemme
abessive välttelevättämme välttelevittämme
instructive
comitative välttelevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välttelevänne välttelevänne
accusative nom. välttelevänne välttelevänne
gen. välttelevänne
genitive välttelevänne välttelevienne
vältteleväinnerare
partitive vältteleväänne vältteleviänne
inessive välttelevässänne välttelevissänne
elative välttelevästänne välttelevistänne
illative vältteleväänne vältteleviinne
adessive välttelevällänne välttelevillänne
ablative välttelevältänne vältteleviltänne
allative välttelevällenne välttelevillenne
essive välttelevänänne välttelevinänne
translative vältteleväksenne vältteleviksenne
abessive välttelevättänne välttelevittänne
instructive
comitative välttelevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative välttelevänsä välttelevänsä
accusative nom. välttelevänsä välttelevänsä
gen. välttelevänsä
genitive välttelevänsä vältteleviensä
vältteleväinsärare
partitive vältteleväänsä vältteleviään
vältteleviänsä
inessive välttelevässään
välttelevässänsä
välttelevissään
välttelevissänsä
elative välttelevästään
välttelevästänsä
välttelevistään
välttelevistänsä
illative vältteleväänsä vältteleviinsä
adessive välttelevällään
välttelevällänsä
välttelevillään
välttelevillänsä
ablative välttelevältään
välttelevältänsä
vältteleviltään
vältteleviltänsä
allative välttelevälleen
välttelevällensä
välttelevilleen
välttelevillensä
essive välttelevänään
välttelevänänsä
välttelevinään
välttelevinänsä
translative vältteleväkseen
vältteleväksensä
välttelevikseen
vältteleviksensä
abessive välttelevättään
välttelevättänsä
välttelevittään
välttelevittänsä
instructive
comitative välttelevineen
välttelevinensä

Derived terms

  • välttelevästi

Participle

välttelevä

  1. present active participle of vältellä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.