uulitsa

Estonian

Noun

uulitsa

  1. genitive singular of uulits

Ingrian

Uulitsa.

Etymology

Borrowed from Russian у́лица (úlica).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈuːlit͡sɑ/, [ˈuːlʲĭt͡s̠]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈuːlʲit͡sɑ/, [ˈuːlʲit͡sɑ]
  • Rhymes: -uːlit͡s, -uːlʲit͡sɑ
  • Hyphenation: uu‧lit‧sa

Noun

uulitsa

  1. street
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Hää otti kepin kättee ja läksi mänemää uulitsaa mööt.
      He took a stick into his hand and left to go along the street.

Declension

Declension of uulitsa (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative uulitsa uulitsat
genitive uulitsan uulitsoin
partitive uulitsaa uulitsoja
illative uulitsaa uulitsoihe
inessive uulitsaas uulitsois
elative uulitsast uulitsoist
allative uulitsalle uulitsoille
adessive uulitsaal uulitsoil
ablative uulitsalt uulitsoilt
translative uulitsaks uulitsoiks
essive uulitsanna, uulitsaan uulitsoinna, uulitsoin
exessive1) uulitsant uulitsoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 627
  • Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку, →ISBN, page 76
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.