urputtaa

Finnish

Etymology

Possibly onomatopoeic/sound-symbolic + -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈurputːɑːˣ/, [ˈurput̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -urputːɑː
  • Syllabification(key): ur‧put‧taa

Verb

urputtaa

  1. (intransitive) to grumble, grouse, complain

Conjugation

Inflection of urputtaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. urputan en urputa 1st sing. olen urputtanut en ole urputtanut
2nd sing. urputat et urputa 2nd sing. olet urputtanut et ole urputtanut
3rd sing. urputtaa ei urputa 3rd sing. on urputtanut ei ole urputtanut
1st plur. urputamme emme urputa 1st plur. olemme urputtaneet emme ole urputtaneet
2nd plur. urputatte ette urputa 2nd plur. olette urputtaneet ette ole urputtaneet
3rd plur. urputtavat eivät urputa 3rd plur. ovat urputtaneet eivät ole urputtaneet
passive urputetaan ei urputeta passive on urputettu ei ole urputettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. urputin en urputtanut 1st sing. olin urputtanut en ollut urputtanut
2nd sing. urputit et urputtanut 2nd sing. olit urputtanut et ollut urputtanut
3rd sing. urputti ei urputtanut 3rd sing. oli urputtanut ei ollut urputtanut
1st plur. urputimme emme urputtaneet 1st plur. olimme urputtaneet emme olleet urputtaneet
2nd plur. urputitte ette urputtaneet 2nd plur. olitte urputtaneet ette olleet urputtaneet
3rd plur. urputtivat eivät urputtaneet 3rd plur. olivat urputtaneet eivät olleet urputtaneet
passive urputettiin ei urputettu passive oli urputettu ei ollut urputettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. urputtaisin en urputtaisi 1st sing. olisin urputtanut en olisi urputtanut
2nd sing. urputtaisit et urputtaisi 2nd sing. olisit urputtanut et olisi urputtanut
3rd sing. urputtaisi ei urputtaisi 3rd sing. olisi urputtanut ei olisi urputtanut
1st plur. urputtaisimme emme urputtaisi 1st plur. olisimme urputtaneet emme olisi urputtaneet
2nd plur. urputtaisitte ette urputtaisi 2nd plur. olisitte urputtaneet ette olisi urputtaneet
3rd plur. urputtaisivat eivät urputtaisi 3rd plur. olisivat urputtaneet eivät olisi urputtaneet
passive urputettaisiin ei urputettaisi passive olisi urputettu ei olisi urputettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. urputa älä urputa 2nd sing.
3rd sing. urputtakoon älköön urputtako 3rd sing. olkoon urputtanut älköön olko urputtanut
1st plur. urputtakaamme älkäämme urputtako 1st plur.
2nd plur. urputtakaa älkää urputtako 2nd plur.
3rd plur. urputtakoot älkööt urputtako 3rd plur. olkoot urputtaneet älkööt olko urputtaneet
passive urputettakoon älköön urputettako passive olkoon urputettu älköön olko urputettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. urputtanen en urputtane 1st sing. lienen urputtanut en liene urputtanut
2nd sing. urputtanet et urputtane 2nd sing. lienet urputtanut et liene urputtanut
3rd sing. urputtanee ei urputtane 3rd sing. lienee urputtanut ei liene urputtanut
1st plur. urputtanemme emme urputtane 1st plur. lienemme urputtaneet emme liene urputtaneet
2nd plur. urputtanette ette urputtane 2nd plur. lienette urputtaneet ette liene urputtaneet
3rd plur. urputtanevat eivät urputtane 3rd plur. lienevät urputtaneet eivät liene urputtaneet
passive urputettaneen ei urputettane passive lienee urputettu ei liene urputettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st urputtaa present urputtava urputettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st urputtaakseni urputtaaksemme
2nd urputtaaksesi urputtaaksenne
3rd urputtaakseen
urputtaaksensa
past urputtanut urputettu
2nd inessive2 urputtaessa urputettaessa agent3 urputtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st urputtaessani urputtaessamme
2nd urputtaessasi urputtaessanne
3rd urputtaessaan
urputtaessansa
negative urputtamaton
instructive urputtaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form urputtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive urputtamassa
elative urputtamasta
illative urputtamaan
adessive urputtamalla
abessive urputtamatta
instructive urputtaman urputettaman
4th4 verbal noun urputtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st urputtamaisillani urputtamaisillamme
2nd urputtamaisillasi urputtamaisillanne
3rd urputtamaisillaan
urputtamaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.