tuonkaltainen

Finnish

Etymology

tuon +‎ kaltainen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtuo̯nˌkɑltɑi̯nen/, [ˈt̪uo̞̯ŋˌkɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑltɑinen
  • Syllabification(key): tuon‧kal‧tai‧nen

Adjective

tuonkaltainen

  1. of that kind (as indicated by the speaker)

Declension
Inflection of tuonkaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tuonkaltainen tuonkaltaiset
genitive tuonkaltaisen tuonkaltaisten
tuonkaltaisien
partitive tuonkaltaista tuonkaltaisia
illative tuonkaltaiseen tuonkaltaisiin
singular plural
nominative tuonkaltainen tuonkaltaiset
accusative nom. tuonkaltainen tuonkaltaiset
gen. tuonkaltaisen
genitive tuonkaltaisen tuonkaltaisten
tuonkaltaisien
partitive tuonkaltaista tuonkaltaisia
inessive tuonkaltaisessa tuonkaltaisissa
elative tuonkaltaisesta tuonkaltaisista
illative tuonkaltaiseen tuonkaltaisiin
adessive tuonkaltaisella tuonkaltaisilla
ablative tuonkaltaiselta tuonkaltaisilta
allative tuonkaltaiselle tuonkaltaisille
essive tuonkaltaisena tuonkaltaisina
translative tuonkaltaiseksi tuonkaltaisiksi
abessive tuonkaltaisetta tuonkaltaisitta
instructive — tuonkaltaisin
comitative — tuonkaltaisine
Possessive forms of tuonkaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuonkaltaiseni tuonkaltaiseni
accusative nom. tuonkaltaiseni tuonkaltaiseni
gen. tuonkaltaiseni
genitive tuonkaltaiseni tuonkaltaisteni
tuonkaltaisieni
partitive tuonkaltaistani tuonkaltaisiani
inessive tuonkaltaisessani tuonkaltaisissani
elative tuonkaltaisestani tuonkaltaisistani
illative tuonkaltaiseeni tuonkaltaisiini
adessive tuonkaltaisellani tuonkaltaisillani
ablative tuonkaltaiseltani tuonkaltaisiltani
allative tuonkaltaiselleni tuonkaltaisilleni
essive tuonkaltaisenani tuonkaltaisinani
translative tuonkaltaisekseni tuonkaltaisikseni
abessive tuonkaltaisettani tuonkaltaisittani
instructive — —
comitative — tuonkaltaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuonkaltaisesi tuonkaltaisesi
accusative nom. tuonkaltaisesi tuonkaltaisesi
gen. tuonkaltaisesi
genitive tuonkaltaisesi tuonkaltaistesi
tuonkaltaisiesi
partitive tuonkaltaistasi tuonkaltaisiasi
inessive tuonkaltaisessasi tuonkaltaisissasi
elative tuonkaltaisestasi tuonkaltaisistasi
illative tuonkaltaiseesi tuonkaltaisiisi
adessive tuonkaltaisellasi tuonkaltaisillasi
ablative tuonkaltaiseltasi tuonkaltaisiltasi
allative tuonkaltaisellesi tuonkaltaisillesi
essive tuonkaltaisenasi tuonkaltaisinasi
translative tuonkaltaiseksesi tuonkaltaisiksesi
abessive tuonkaltaisettasi tuonkaltaisittasi
instructive — —
comitative — tuonkaltaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuonkaltaisemme tuonkaltaisemme
accusative nom. tuonkaltaisemme tuonkaltaisemme
gen. tuonkaltaisemme
genitive tuonkaltaisemme tuonkaltaistemme
tuonkaltaisiemme
partitive tuonkaltaistamme tuonkaltaisiamme
inessive tuonkaltaisessamme tuonkaltaisissamme
elative tuonkaltaisestamme tuonkaltaisistamme
illative tuonkaltaiseemme tuonkaltaisiimme
adessive tuonkaltaisellamme tuonkaltaisillamme
ablative tuonkaltaiseltamme tuonkaltaisiltamme
allative tuonkaltaisellemme tuonkaltaisillemme
essive tuonkaltaisenamme tuonkaltaisinamme
translative tuonkaltaiseksemme tuonkaltaisiksemme
abessive tuonkaltaisettamme tuonkaltaisittamme
instructive — —
comitative — tuonkaltaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuonkaltaisenne tuonkaltaisenne
accusative nom. tuonkaltaisenne tuonkaltaisenne
gen. tuonkaltaisenne
genitive tuonkaltaisenne tuonkaltaistenne
tuonkaltaisienne
partitive tuonkaltaistanne tuonkaltaisianne
inessive tuonkaltaisessanne tuonkaltaisissanne
elative tuonkaltaisestanne tuonkaltaisistanne
illative tuonkaltaiseenne tuonkaltaisiinne
adessive tuonkaltaisellanne tuonkaltaisillanne
ablative tuonkaltaiseltanne tuonkaltaisiltanne
allative tuonkaltaisellenne tuonkaltaisillenne
essive tuonkaltaisenanne tuonkaltaisinanne
translative tuonkaltaiseksenne tuonkaltaisiksenne
abessive tuonkaltaisettanne tuonkaltaisittanne
instructive — —
comitative — tuonkaltaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuonkaltaisensa tuonkaltaisensa
accusative nom. tuonkaltaisensa tuonkaltaisensa
gen. tuonkaltaisensa
genitive tuonkaltaisensa tuonkaltaistensa
tuonkaltaisiensa
partitive tuonkaltaistaan
tuonkaltaistansa		 tuonkaltaisiaan
tuonkaltaisiansa
inessive tuonkaltaisessaan
tuonkaltaisessansa		 tuonkaltaisissaan
tuonkaltaisissansa
elative tuonkaltaisestaan
tuonkaltaisestansa		 tuonkaltaisistaan
tuonkaltaisistansa
illative tuonkaltaiseensa tuonkaltaisiinsa
adessive tuonkaltaisellaan
tuonkaltaisellansa		 tuonkaltaisillaan
tuonkaltaisillansa
ablative tuonkaltaiseltaan
tuonkaltaiseltansa		 tuonkaltaisiltaan
tuonkaltaisiltansa
allative tuonkaltaiselleen
tuonkaltaisellensa		 tuonkaltaisilleen
tuonkaltaisillensa
essive tuonkaltaisenaan
tuonkaltaisenansa		 tuonkaltaisinaan
tuonkaltaisinansa
translative tuonkaltaisekseen
tuonkaltaiseksensa		 tuonkaltaisikseen
tuonkaltaisiksensa
abessive tuonkaltaisettaan
tuonkaltaisettansa		 tuonkaltaisittaan
tuonkaltaisittansa
instructive — —
comitative — tuonkaltaisineen
tuonkaltaisinensa

Derived terms
  • tuonkaltaisesti

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.