tuomittava

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈtuo̯mitːɑʋɑ/, [ˈt̪uo̞̯mit̪ˌt̪ɑ̝ʋɑ̝]
  • Rhymes: -ɑʋɑ
  • Syllabification(key): tuo‧mit‧ta‧va

Adjective

tuomittava (comparative tuomittavampi, superlative tuomittavin)

  1. reprehensible, censurable, condemnable

Declension

Inflection of tuomittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tuomittava tuomittavat
genitive tuomittavan tuomittavien
partitive tuomittavaa tuomittavia
illative tuomittavaan tuomittaviin
singular plural
nominative tuomittava tuomittavat
accusative nom. tuomittava tuomittavat
gen. tuomittavan
genitive tuomittavan tuomittavien
tuomittavainrare
partitive tuomittavaa tuomittavia
inessive tuomittavassa tuomittavissa
elative tuomittavasta tuomittavista
illative tuomittavaan tuomittaviin
adessive tuomittavalla tuomittavilla
ablative tuomittavalta tuomittavilta
allative tuomittavalle tuomittaville
essive tuomittavana tuomittavina
translative tuomittavaksi tuomittaviksi
abessive tuomittavatta tuomittavitta
instructive tuomittavin
comitative tuomittavine
Possessive forms of tuomittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuomittavani tuomittavani
accusative nom. tuomittavani tuomittavani
gen. tuomittavani
genitive tuomittavani tuomittavieni
tuomittavainirare
partitive tuomittavaani tuomittaviani
inessive tuomittavassani tuomittavissani
elative tuomittavastani tuomittavistani
illative tuomittavaani tuomittaviini
adessive tuomittavallani tuomittavillani
ablative tuomittavaltani tuomittaviltani
allative tuomittavalleni tuomittavilleni
essive tuomittavanani tuomittavinani
translative tuomittavakseni tuomittavikseni
abessive tuomittavattani tuomittavittani
instructive
comitative tuomittavineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuomittavasi tuomittavasi
accusative nom. tuomittavasi tuomittavasi
gen. tuomittavasi
genitive tuomittavasi tuomittaviesi
tuomittavaisirare
partitive tuomittavaasi tuomittaviasi
inessive tuomittavassasi tuomittavissasi
elative tuomittavastasi tuomittavistasi
illative tuomittavaasi tuomittaviisi
adessive tuomittavallasi tuomittavillasi
ablative tuomittavaltasi tuomittaviltasi
allative tuomittavallesi tuomittavillesi
essive tuomittavanasi tuomittavinasi
translative tuomittavaksesi tuomittaviksesi
abessive tuomittavattasi tuomittavittasi
instructive
comitative tuomittavinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuomittavamme tuomittavamme
accusative nom. tuomittavamme tuomittavamme
gen. tuomittavamme
genitive tuomittavamme tuomittaviemme
tuomittavaimmerare
partitive tuomittavaamme tuomittaviamme
inessive tuomittavassamme tuomittavissamme
elative tuomittavastamme tuomittavistamme
illative tuomittavaamme tuomittaviimme
adessive tuomittavallamme tuomittavillamme
ablative tuomittavaltamme tuomittaviltamme
allative tuomittavallemme tuomittavillemme
essive tuomittavanamme tuomittavinamme
translative tuomittavaksemme tuomittaviksemme
abessive tuomittavattamme tuomittavittamme
instructive
comitative tuomittavinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuomittavanne tuomittavanne
accusative nom. tuomittavanne tuomittavanne
gen. tuomittavanne
genitive tuomittavanne tuomittavienne
tuomittavainnerare
partitive tuomittavaanne tuomittavianne
inessive tuomittavassanne tuomittavissanne
elative tuomittavastanne tuomittavistanne
illative tuomittavaanne tuomittaviinne
adessive tuomittavallanne tuomittavillanne
ablative tuomittavaltanne tuomittaviltanne
allative tuomittavallenne tuomittavillenne
essive tuomittavananne tuomittavinanne
translative tuomittavaksenne tuomittaviksenne
abessive tuomittavattanne tuomittavittanne
instructive
comitative tuomittavinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tuomittavansa tuomittavansa
accusative nom. tuomittavansa tuomittavansa
gen. tuomittavansa
genitive tuomittavansa tuomittaviensa
tuomittavainsarare
partitive tuomittavaansa tuomittaviaan
tuomittaviansa
inessive tuomittavassaan
tuomittavassansa
tuomittavissaan
tuomittavissansa
elative tuomittavastaan
tuomittavastansa
tuomittavistaan
tuomittavistansa
illative tuomittavaansa tuomittaviinsa
adessive tuomittavallaan
tuomittavallansa
tuomittavillaan
tuomittavillansa
ablative tuomittavaltaan
tuomittavaltansa
tuomittaviltaan
tuomittaviltansa
allative tuomittavalleen
tuomittavallensa
tuomittavilleen
tuomittavillensa
essive tuomittavanaan
tuomittavanansa
tuomittavinaan
tuomittavinansa
translative tuomittavakseen
tuomittavaksensa
tuomittavikseen
tuomittaviksensa
abessive tuomittavattaan
tuomittavattansa
tuomittavittaan
tuomittavittansa
instructive
comitative tuomittavineen
tuomittavinensa

Derived terms

  • tuomittavasti
  • tuomittavuus

Participle

tuomittava

  1. present passive participle of tuomita
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.